Sairastuvan siivous
Kun kotona sairastetaan, huolellisempi siivous on paikallaan. Kannattaa muistaa, että tärkein keino ehkäistä sairastumista on käsienpesu.
Jos kotona ollaan terveenä, riittää normaali, huolellinen ylläpitosiivous. Imuroidaan, pyyhitään pinnat, pestään vessat ja lopuksi 60 asteessa siivousvälineet.
Usein kosketeltavat pinnat
Kun kotona sairastetaan, kannattaa olla huolellisempi ja pyyhkiä usein kosketeltavia pintoja heikosti emäksisellä (pH8.1-10) yleispuhdistusaineella. Usein koskettuja pintoja ovat esimerkiksi:
- ovenkahvat
- kaappien vetimet
- käsinojat
- pöytäpinnat
- valokatkaisijat
- vesihanat
- WC:n vetonuppi
- puhelimet
- näppäimistöt
- kaukosäätimet
Siivoa puhtaista pinnoista ja tiloista kohti likaisempia (ensin olo- ja työ- ja makuuhuone, sitten keittiö ja vessa). Käytä tiloissa, kuten keittiössä ja vessassa, eri siivousliinoja.
Vessa
Vessa on hyvä pestä usein. Sairaudesta riippuen joskus voi olla tarpeen käyttää desinfioivaa puhdistusainetta (mm. klooripitoiset aineet) vessassa ja kylpyhuoneessa.
- Pyyhi WC-tiloissa kostealla siivousliinalla ja desinfioivalla yleispesuaineella oven kahvat, hana, alasuihku, pöytäpinta, lavuaari, peili, lavuaarin taustaseinä, sekä paperi- ja saippuatelineet. Huolehdi erityisesti kosketuspintojen pesusta.
- Annostele hieman puhdistusainetta pöntön päälle, molemmin puolin kantta sekä pöntön renkaalle. Laita pöntön kansi kiinni ja huuhtele wc.
- Annostele WC:n pesuaine wc-altaaseen ja sen reunoille, erityisesti tahroille. Pese allas WC-harjalla. Huuhtele harja vetäessäsi WC:n ja jätä kansi kiinni.
- Pyyhi pönttö omalla siivousliinalla ylhäältä alas ja mahdolliset roiskeet seinältä
- Vesisäilö ja sen nuppi, käännä siivousliina
- Yläkansi ja käännä siivousliina
- WC-istuimen alaosa
- Pyyhi lattia lattianpesuvälineillä ja yleispesuaineella.
Suojaa kädet siivouskäsineillä. Pese siivouskäsineet käytön jälkeen saippualla tai yleispuhdistusaineella ja kuivaa ne lopuksi tai käytä kertakäyttökäsineitä. Tutustu THL:n käsineiden riisumisohjeeseen. Pese kädet vedellä ja saippualla kyynärvarsia myöten, kun olet riisunut käsineet.
Käsihygienia
Pese siivouksen päätyttyä siivousvälineet vähintään 60 asteessa ja kuivaa ne kunnolla ennen kaappiin laittamista tai tarvittaessa käytä kertakäyttösiivouslinoja. Pyyhi siivouspyyhkeellä ja puhdistusaineella välineet ja imuri, joita et voi pestä koneessa.
Kaikilla kannattaa olla omat käsipyyhkeet ja kun joku sairastaa, ne kannattaa vaihtaa päivittäin. Lakanat ja tyynyliinat on hyvä myös vaihtaa silloin ainakin kerran viikossa. Pese pyyhkeet, vuodevaatteet ja siivousliinat vähintään 60 asteessa pitkällä pesuohjelmalla. Joskus voi olla hyvä pestä pyyhkeitä, vuodevaatteita ja siivousliinoja 90-asteessa, jos materiaali sen kestää.
Sairastuneiden henkilöiden käyttämiä aterimia, astioita tai tekstiilejä ei tarvitse pestä erikseen. Muista kuitenkin pestä kätesi huolellisesti vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan, kun olet näitä käsitellyt.
Nenäliinojen käyttö ja hävitys
Ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaan koronatilanne ei aiheuta muutoksia kotitalouksien nykyisiin lajittelukäytäntöihin. Sairastuneen paperiset nenäliinat ja lautasliinat voi laittaa biojätteeseen, jos omalla alueellasi voi laittaa muutenkin pehmopaperit biojätteeseen. Tarkista oman alueesi ohjeet. Ohjeen mukaan sairastuneella ei tarvitse olla omaa roskapussia. Roskat on kuitenkin hyvä viedä vaikka päivittäin roskiin. Muista pestä kätesi, jos kosket käytettyihin nenäliinoihin tms.
WC-pönttöön ei saa heittää nenäliinoja, desinfiointipyyhkeitä, talouspaperia tms. koska ne eivät wc-paperin lailla hajoa vedessä vaan aiheuttavat putkitukosriskin.