Monenlaisia metsiä

Metsät ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta ratkaisevia elinympäristöjä ja niillä on ollut myös kulttuurissamme tärkeä merkitys.

Luonnontilainen metsä

• Kasvaa eri-ikäisiä eläviä ja lahoavia puita.
• Luonnonmetsät ovat tärkeitä elinympäristöjä monille kasvi-, eläin- ja sienilajeille.
• Puut kasvavat ensin korkeutta ja pituuskasvun loppuessa vielä lisää leveyttä. Puut voivat elää satojen vuosien ikään.
• Vanhoja luonnontilaisia metsiä on Suomessa jäljellä vain vähän ja niiden harvinaistuminen on vaikuttanut monen lajin uhanalaistumiseen.

Talousmetsä

• Kasvatetaan puuta korjattavaksi teollisuuden ja rakentajien käyttöön.
• Saattaa kasvaa vain yhtä puulajia, koska ihminen valitsee, mitä puita istutetaan.
• On vähemmän kasvi-, eläin ja sienilajeja kuin luonnonmetsässä.
• Perataan, harvennetaan ja lannoitetaan.
• On metsätalouden tarpeisiin täysikasvuista noin 80-vuotiaana.

Metsät ovat hiilinieluja

• Kaikki eloperäinen materiaali, myös puu, muodostuu hiilen yhdisteistä.
• Puut ottavat tarvitsemansa hiilen lehtiensä ja neulastensa avulla ilmakehän hiilidioksidista yhteyttämällä.
• Elävät puut ja muut yhteyttävät kasvit toimivat siis hiilinieluina.
• Yhteyttämisessä puut myös vapauttavat ilmakehään happea.

Entisaikaan

• metsässä pyydystettiin riistaa, marjastettiin ja sienestettiin.
• metsässä kerättiin rohtokasveja sairauksien hoitoon ja taulakääpää tulen sytyttämistä varten.

Ihmiset lepyttelivät metsän asukkaita lahjoin ja loitsuin. Metsältä pyydettiin antimia kunnioittavasti. Metsässä pätivät luonnonvoimien lait ja ihminen oli siellä vain vierailija.

Tapion ja Mielikin valtakunta

Vanhoissa tarinoissa metsänväki, kuten haltijat ja peikot, asustivat kannoissa ja kivenkoloissa, erikoisen muotoisissa puissa tai muurahaispesissä. Haltijoiden uskottiin suojelevan ja auttavan kulkijaa, jos niitä ei suututtanut eikä liiaksi pelännyt. Haltijan ääni saattoi varoittaa metsämiestä kaatuvasta puusta tai ilmoittaa lähellä olevasta saaliista. Metsän syvin salo oli metsänkuninkaan Tapion ja puolisonsa Mielikin valtakuntaa.

Pitämyspuu

Puilla uskottiin olevan taikavoimia. Puussa saattoi asua haltija, joka suojeli talon asukkaita onnettomuuksilta tai sairauksilta ja välitti viestejä esi-isiltä.

Ihmiset saattoivat valita itselleen niin sanotun pitämyspuun. Henkilö valitsi pitämyspuuksi itseään nuoremman puun. Hän vei puulle antimia ja pyysi siltä apua ja neuvoja.

Aina, kun asioita tehtiin ensimmäistä kertaa, sai pitämyspuu osansa: Kun kylvettiin viljaa, puulle vietiin jyviä. Kun lehmä lypsi ensimmäisen kerran, puun juurelle vietiin maitoa. Jos taloon syntyi lapsi, hänet tutustutettiin pitämyspuuhun. Uusi asukas antoi puulle osan ensimmäisestä talossa saamastaan ateriasta.