Kastelu

Puutarhakasveja on kasteltava, koska sade- ja sulamisvedet harvoin riittävät kasveille. Kasvit tarvitsevat vettä hengissä pysymiseen, sekä kasvuun ja kehitykseen. Suurimman osan ottamastaan vedestä kasvi haihduttaa. Haihduttaminen viilentää kasvia ja nestevirtausten mukana ravinteet liikkuvat kasvin juurista lehtiin.

Kasteluntarve vaihtelee kasvilajin ja kehitysvaiheen, sekä kasvupaikan ja sään mukaan. Aurinkoisella paikalla kasteluntarve on suurempi kuin suojaisessa ja varjoisessa paikassa. Tuulisuus lisää veden haihtumista ja kastelun tarvetta. Multavassa, paljon eloperäistä ainesta sisältävässä maassa kosteus säilyy paremmin kuin hiekkaisessa, läpäisevässä maassa. Lannoituksen yhteydessä on usein kasteltava, että lannoiterakeet liukenevat hyvin maahan ja kasvin käyttöön.

Kasteluvesi

Kasteluveden tulee olla puhdasta, jotta kasvit eivät vioitu eikä syötäviin kasveihin tule veden mukana haitallisia mikrobeja.

Sadevesi on tuoreena lämmintä ja hapekasta, ja erinomaista kasteluvettä. Katolta tulevan sadeveden saa talteen syöksytorven alle laitettavan astian tai torvessa olevan siepparin avulla. Kerätty sadevesi kannattaa käyttää kasteluun heti ensimmäisen poutajakson aikana, sillä pitkään astiassa seisovaan veteen ilmaantuu leväkasvustoa ja mikrobeja.
Talousvedeksi kelpaava kaivovesi on hyvää kasteluvettä. Kaivovesi lämpenee ja hapettuu, kun sitä seisotetaan lyhyt aika astiassa. Samalla mahdolliset roskat laskeutuvat astian pohjalle. Jos kaivoveden laatu epäilyttää, se kannattaa tutkituttaa. Tarkempia ohjeita voi kysyä oman kunnan terveystarkastajalta tai näytteitä tutkivalta laboratoriolta.
Järvi-, lampi- ja jokivesi kelpaa kasteluun, kun se täyttää uimaveden laatuvaatimukset. Jos vedessä on hajua tai makua, se ei käy ravintokasveille.
Vesijohtovesi on Suomessa puhdasta ja sopii kasvien kasteluun. Vesijohtovesi on kuitenkin yleensä aika kylmää. Jos veden seisottaminen astiassa ja kannulla kasteleminen tuntuu liian työläältä, vesi kannattaa valuttaa letkusta maahan, ei suoraan kasvien päälle. Vesijohtovesi on kallista.
Meriveden sulapitoisuus on korkea ja sitä ei suositella jatkuvaan käyttöön kasteluvetenä. Kaalit, punajuuri ja hedelmäpuut sietävät parhaiten merivettä. Peruna, porkkana, sipuli ja marjakasvit eivät siedä suolaista merivettä.

Kastele vain tarvittaessa

Syväjuuriset puut ja pensaat selviytyvät normaalikesinä yleensä maassa olevan veden turvin. Lähelle maan pintaan juurensa muodostavat alppiruusut, vihannekset, kukat ja marjakasvit tarvitsevat kastelua poutajaksoina koko kesän. Myös kasvin lehtien koko ja rakenne vaikuttavat kastelutarpeeseen. Isoista, ohuista lehdistä vettä haihtuu ilmaan paljon enemmän kuin vahapintaisista, pienistä lehdistä.

Alkukesällä

Erityisen tärkeää riittävä vedensaanti on kasvun alkuvaiheessa. Siemenet eivät itämisen aikana saa missään vaiheessa kuivua. Kylvövaon kastelu ennen kylvöä ja kunnollinen kastelu siementen peittämisen jälkeen varmistaa itämistä. Harsokate vähentää kosteuden haihtumista. Jos taimettumisen aikana ei sada, kylvöksiä kastellaan säännöllisesti. Myös taimettumisen jälkeen kasvualusta on pidettävä tasaisen kosteana.

Myös isommille taimille annetaan istutuksen yhteydessä runsaasti vettä. Istutuksen jälkeen kestää jopa kuukausia, ennen kuin pensaiden juuret ovat kasvaneet syvälle, tämän vuoksi kastelusta on huolehdittava myös istutuksen jälkeisenä aikana. Liikakastelua on kuitenkin varottava.

Keskikesällä

Voimakkaan kasvun aikana ja sadon kehittymisen aikaan kasvit kuluttavat paljon vettä. Poutakausina kastelua tarvitaan vähintään kerran, joskus parikin kertaa viikossa. Vettä annetaan kerralla niin paljon, että maa kastuu kunnolla, koko juuristokerroksen syvyydeltä. Kymmenen litran kannullinen vettä neliömetrille kastelee maata 10 cm paksuisen kerroksen. 25 cm syvän juuristoalueen kastelemiseen tarvitaan 25 -30 litraa (kaksi -kolme kastelukannullista) neliömetrille.

Sademittari

Sateen määrää on vaikea arvioida silmämääräisesti. Pihalle kannattaakin hankkia sademittari, josta näkee tarkan sademäärän. 15 mm sade kastelee maan jo hyvin. Jos sademäärä on pienempi kannattaa kastella heti sateen jälkeen. Maa on jo valmiiksi kostea ja kasteluvesi imeytyy hyvin maahan.

Näin säästät kasteluvettä

Kastele kerralla niin paljon, että kasvualusta kastuu koko juuristokerroksen paksuudelta. Mieluummin kerralla runsaasti ja harvoin, kuin usein ja niukasti. Kun koko maakerros kastuu, juuristo kasvaa syvemmälle ja kasvi ei kärsi niin helposti kuivuudesta. Niukka kastelu kastelee vain maan pintakerroksen ja juurten kasvu ohjautuu siihen.
Kastele illalla ja pilvisellä säällä. Kun aurinko paistaa, kolmasosa kasteluvedestä haihtuu ilmaan.
Valuta vesi kannusta tai letkusta maahan kasvien juurelle, näin vettä ei mene hukkaan. Maan pinnalle tai pinnan alle asennettavien tihkukasteluletkujen avulla veden voi annostella tarkasti kasvien juuristoalueelle. Myös kastelupullo ohjaa veden juuristoalueelle.
Kata maan pinta eloperäisellä aineella (ruoho, olki, hake, puunkuori, kuorihumus jne.). Kate tehostaa veden imeytymistä maahan ja vähentää veden haihtumista sekä kastelutarvetta. Kate estää myös maan pinnan liettymisen ja maa-aineksen huuhtoutumisen, mikä puolestaan vähentää vesistöjen rehevöitymistä.
Käytä kasvuharsoa kasvimaalla ainakin alkukesällä, se vähentää veden haihtumista.
Haraa paljas maan pinta kastelun ja sateen jälkeen. Veden haihtuminen maan pinnan kautta vähenee ja samalla siemenrikkakasvit pysyvät kurissa.
Istuta puiden ja pensaiden taimia syksyllä. Syksyllä maa on yleensä kostea, ellei loppukesä ja syksy ole poikkeuksellisen kuiva. Samalla kevätkosteudesta saadaan kaikki hyöty, sillä taimien kasvu alkaa heti kun maa sulaa.
Kastele runsaasti puiden ja pensaiden taimia istutuksen yhteydessä. Kun vesi on imeytynyt istutuskuoppaan, ja kuoppa täytetty, pinnalle laitetaan vielä ohut kerros kuivaa multaa. Kuiva multa vähentää veden haihtumista istutuskuopasta.
Isojen kasvien istutuskuoppaan voi laittaa pystyyn putken (esim. salaojaputken pätkän), jonka toinen pää jää näkyviin. Siihen kastellessa vesi ohjautuu suoraan juuristoalueelle.
Biohiili tasaa maan kosteusoloja ja parantaa maan vedenpidätyskykyä.