Marttayhdistykset syntyvät
Jo viikon sisällä siitä, kun Sivistystä kodeille -järjestö oli perustettu 29. maaliskuuta 1899 Helsingissä, siihen kuuluvia yhdistyksiä oli perustettu jo yhdeksän eri puolille Suomea.
Vuonna 1899 pääsiäinen ajoittui maaliskuun loppuun. Järjestö perustettiin kellokeskiviikkona. Kiirastorstaina pidettyyn kokoukseen osallistui runsaasti naisia, jotka olivat tulleet pyhiksi tapaamaan sukulaisiaan Helsinkiin. Matka taittui rautateitse, sillä rataverkosto ulottui Helsingistä, pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta, lähes kaikkiin isoihin kaupunkeihin. Matka lienee ollut jännittävä, sillä koko Järvi-Suomessa lunta oli 1.5–2 metriä ja Helsingissäkin vajaa metri.
Asiamieskomiteat ja lähetit aloittavat neuvontatyön
Jo Sivistystä kodeille -yhdistyksen perustamiskokouksessa Cely Mechelin esitteli järjestäytymissuunnitelman, jonka pohjalta oli tarkoituksena lähettää tiedustelijoita, eli emissarioita, eri puolille Suomea, ”innostamaan työhön sisarien hyväksi Suomen saloilla”. Lumesta ja talvesta huolimatta naiset matkustivat ja veivät nopeasti tiedon yhdistyksen perustamisesta maakuntiin. Muulla tavoin, esimerkiksi postitse, tietoa ei uskallettukaan levittää, sillä hanke oli pidettävä salassa kunnes sille ja kokoontumisille saataisiin senaatin lupa.
Ensimmäiset tiedossa olevat emissariot ja heidän määränpäänsä olivat:
- Anna Collan, Lappeenranta
- Annie Edelfelt, Porvoo
- Annie Furuhjelm, Tampere
- Mary Furuhjelm, Pori
- Fanny Gylling, Sortavala
- Lucina Hagman, Turku ja Naantali
- A. Hallberg, Kokkola
- N. Heikel, Pietarsaari
- Lilly Krogius, Hamina
- Ida Lindström, Hämeenlinna
- Wiwi Lönn, Jyväskylä
- Cely Mechelin, Vaasa
- Maila Mikkola, Hartola ja Heinola
- Alli Nissinen, Kuopio
- Anna Parviainen ja Niina Judin, Joensuu
- Betsey Quist, Viipuri
- Sofia Rein, Tammisaari
- Ina Rosqvist, Loviisa
- Helmi Setälä, Forssa
- Sofia Streng, Rauma
- Fanny Tavastjerna, Mikkeli
- Iina Törnqvist-Tarjanne, Oulu
Kaikkiin edellä mainituista perustettiin oma asiamieskomitea, josta käsin työtä ryhdyttiin tekemään. Ensimmäinen maaseutuyhdistys eli silloinen asiamieskomitea perustettiin Raumalle ensimmäisenä pääsiäispäivänä 2. huhtikuuta 1899. Seuraavana päivänä yhdistykset perustettiin myös Haminaan, Kuopioon, Toijalaan, Turkuun ja Vaasaan. Viikon sisällä perustettiin vielä Tampereen yhdistys.
Emissarioiden tehtävä ei aina ollut helppo: esimerkiksi Lappeenrannassa tuolloin asunut rouva Anna Collan sai tehtäväkseen nostattaa henkeä Etelä-Saimaan pitäjissä, vaikkei edes kunnolla osannut puhua suomea. Colla kertoi myöhemmin, ettei halunnut luopua tehtävästä, joka kuitenkin oli isänmaan parhaaksi, vaikka hän totesikin, ettei “pääkaupungin toimikunta oikein aavistanut, minkä raskaan taakan se pani meidän heikoille hartioillemme.”
Kuukaudessa yhdistyksiä oli perustettu Helsingin ulkopuolelle 13. Moniin kaupunkeihin perustettiin lisäksi vielä omia alakomiteoita, joiden jäsenet jalkautuvat paikkakunnan ja alueen pienempiin kuntiin ja pitäjiin. Vuoden lopussa yhdistyksiä oli 48 ja kymmenvuotisjuhlien aikaan jo 125. Tällä välin osa yhdistyksistä oli lopettanut toimintansa alkuinnostuksen hiivuttua. Näin kävi esimerkiksi Mikkelissä ja Porissa.
Vanhimpia marttayhdistyksiä perustamisjärjestyksessä
(Lista ei ole täydellinen)
| Perustamispäivä | Paikka | Lisätietoa |
| 2.4.1899 | Rauma | Sofia Strengin perustama. Perustettu myöhemmin uudelleen. |
| 3.4.1899 | Turku | Lucina Hagmanin perustama. Pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut marttayhdistys. |
| 3.4.1899 | Kuopio | Alli Nissisen perustama. |
| 3.4.1899 | Toijala | Perustettu myöhemmin uudelleen. |
| 3.4.1899 | Vaasa | Perustettu myöhemmin uudelleen. |
| 3.4.1899 | Hamina-Vehkalahti | Gunilla Cleven perustama. Yhdistys jakautui myöhemmin Haminan ja Vehkalahden yhdistyksiin. |
| 4.4.1899 | Tampere | Annie Furuhjelmin perustama. |
| 5.6.1899 | Sortavala | Fanny Gyllingin perustama. |
| 6.4.1899 | Joensuu | Anna Parviaisen ja Niina Judinin perustama. |
| 4.8.1899 | Hämeenlinna | Hilda Brumerin perustama, Helsingistä lähettiläänä paikalla oli Ida Lindström. |
| 29.8.1899 | Ilomantsi | |
| 5.9.1899 | Pyhäselkä | |
| 4.10.1899 | Virolahti | |
| 4.11.1899 | Sippola | Yhdistys lakkautettu vuonna 2007. |
| 4.12.1899 | Tornio | |
| 5.12.1899 | Iisalmi | Jakautunut myöhemmin useampaan yhdistykseen. |
| 1899 | Kajaani | |
| 1899 | Kruunupyy | Toimii edelleen Marthaförbundetin alayhdistyksenä. |
| 1899 | Mikkeli | Fanny Tavastjernan perustama. Perustettiin Ida Arppen koulussa. Lakkautettu 1912. |
| 1899 | Pietarsaari | N. Heikelin perustama. |
| 1899 | Pori | Mary Furuhjelmin perustama. Toimi korkeintaan 1904 loppuun. Perustettu uudelleen 1925. |
| 1899 tai 1900 | Valkjärvi | |
| 31.10.1900 | Helsinki | Helsingin marttayhdistyksen lähtökohtana pidetään Töölön ompeluseuran toimintaa. Paikallisen toiminnan aloittamisesta ja yhdistyksen perustamisesta päätettiin 31.10.1900 |
| 1900 | Kokkola | A. Hallbergin perustama. |
| 1901 | Karttula | |
| 1901 | Leppävirta | Perustettu myöhemmin uudelleen. |
| 1901 | Rautavaara | |
| 1901 | Tuusniemi | |
| 1901 tai 1902 | Pielisjärvi | |
| Toukokuu 1903 | Nurmes | Perustettu uudelleen 1912. |
| 1904 | Pälkjärvi | |
| Syksy 1905 | Kurkijoki | Perustettu Karjalassa, toiminta jatkuu nykyisin Loimaalla. |
| 1905 | Asikkala | |
| 1905 | Karkku | |
| 16.9.1906 | Sysmä | Perustettu Sysmän pankkitalolla. |
| 1906 | Nummela | |
| 1906 | Orimattila | |
| 1907 | Kiihtelysvaaran Keskijärvi | |
| 1907 | Mulo | |
| 1908 | Pornainen | |
| 1911 | Kivennapa | Toiminta alkoi varsinaisesti 1912. Aluksi toimittiin Kirkonkylässä ja Karvalassa, mutta pian koko pitäjä oli mukana ja yhdistyksellä oli 20 kyläkerhoa. |
| 1911 | Loviisa | |
| 1911 | Porvoo | |
| 1912 | Räisälä | Alkuperäiset asiakirjat ovat kadonneet sodan aikana, mutta merkintöjä piiriliiton kirjoissa on ainakin jo vuodelta 1912. |
| 1913 | Ruskeala | |
| 1915 | Impilahti | |
| 1916 | Saarijärvi | |
| 1916 | Uurainen | |
| 19.7.1917 | Hankasalmi | Perustettu Hankasalmen meijerin tiloissa. |
| 1917 | Pyhäkylä | |
| 1917 | Oriniemi | Perustettu Karjalassa, toiminta jatkuu nykyisin Punkataitumella. |
| 1917 | Salmi | |
| 1.12.1918 | Sulkava | |
| 1918 | Kalmari | |
| 1919 | Lievestuore | |
| 1919 | Rovaniemi | |
| 1919 | Suistamo | |
| 1920 | Ala-Kemi | |
| 1920 | Paakkola | |
| 1921 | Jalovaara | |
| 1921 | Muurame | |
| 1921 | Pitkäranta | |
| 1921 | Särkisalo | |
| 1921 | Varpakylä | |
| 7.5.1923 | Suomussalmi | Elin Malin kävi 3.5.1923 esittelemässä ja innostamassa toimintaa. |
| 1924 | Leppäniemi | |
| 1924 | Muurasjärvi | |
| 1924 | Skrattnäs | |
| 1924 | Tiukka | |
| 1924 | Soanlahti | |
| 1925 | Alattu | |
| 1925 | Haapamäki | |
| 1925 | Isokylä (Kemijärvi) | |
| 1925 | Joutsijärvi (Kemijärvi) | |
| 1925 | Kemijärvi | |
| 1925 | Myllypelto | |
| 1926 | Kannonkoski | |
| 1926 | Kaukola | |
| 1926 | Kiikka | |
| 1926 | Kursu | |
| 1926 | Martti (Savukoski) | |
| 1926 | Muuanto | |
| 1926 | Rannankylä | |
| 1926 | Toivakka | |
| 1927 | Laitioinen | |
| 1927 | Märkäjärvi (Salla) | |
| 1927 | Räisälä (Kemijärvi) | |
| 1927 | Salla |
Vanhimpia haaraosastoliittoja (nykyisiä marttapiirejä) perustamisjärjestyksessä
(Lista ei ole täydellinen)
| Perustamisaika | Piiri | Lisätietoa |
| 1907 | Pohjois-Karjalan haaraosastoliitto | |
| 1908 | Keski-Uudenmaan Marttaliitto | Aluksi liittoon kuului myös Helsinki, joka irtautui ennen vuotta 1924. |
| 1910 | Varsinais-Suomen Martat | |
| 1911 | Porvoon Marttaliitto | |
| 1914 | Itä-Uudenmaan Marttaliitto | |
| 1916 | Länsi-Uudenmaan Marttaliitto | |
| 1916 | Vaasan haaraosastoliitto | Vaasan haaraosastoliitto oli jaettu suomen- ja ruotsinkieliseen yhdistykseen. |
| 1917 | Pohjois-Savon haaraosastoliitto | |
| 24.4.1917 | Itä-Hämeen Marttaliitto | |
| 1920 | Pietarsaaren haaraosastoliitto | |
| 1920 | Karjalan kannaksen Marttaliitto | |
| 1921 | Läntisen Viipurin läänin Marttaliitto | |
| 1921 | Kokkolan Marttaliitto | |
| 1921 | Etelä-Saimaan Marttaliitto | |
| 1922 | Etelä-Pohjanmaan Marttaliitto | |
| 1926 | Hämeen-Satakunnan Marttapiiriliitto |