Yksi maapallo riittää-käsitteitä

Tälle sivulle on koottuna käsitteitä, jotka esiintyvät Yksi maapallo riittää-aineistossamme ja -sivuillamme.

Mitä tarkoittaa kestävä kehitys?

Kestävä kehitys tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan.

Mikä on 1,5 asteen tavoite?

Maapallon keskilämpötilan muutosta on ollut mahdollista arvioida mittausten perusteella 1800-luvun puolivälistä alkaen. Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, jolla pyritään hillitsemään ilmaston lämpenemisen nousu 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaa eli 1800-luvun loppupuoleen. Tavoite edellyttää päästöjen kasvun nopeaa taittamista.

Lämpenemisen aiheuttamat riskit ja haitat ovat sitä suuremmat, mitä enemmän ilmasto lämpenee. Esimerkiksi vedenpuutteesta kärsivien ihmisten määrä on arvioiden mukaan kaksinkertainen, jos ilmasto lämpenee 2 astetta verrattuna siihen, että ilmasto lämpenee 1,5 astetta.

Jos päästöt kasvavat nykyistä tahtia, maapallon keskilämpötila voi nousta tämän vuosisadan loppuun mennessä noin 2 asteesta 6 asteeseen. Pelkkä päästöjen vähentäminen ei enää riitä 1,5 asteen tavoitteen saavuttamisessa. Hiilidioksidia on pystyttävä myös poistamaan ilmakehästä esimerkiksi lisäämällä hiilinieluja.

Mikä on biodiversiteetti?

Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan maapallon lajien, lajien sisäisen geeniperimän ja eliöyhteisöjen kirjoa.

Mikä on ekosysteemipalvelu?

Ekosysteemipalvelulla tarkoitetaan luonnosta saatavaa aineellista tai aineetonta hyötyä, kuten ravintoa, yhteyttämistä, ilman puhdistusta, lämpötilan säätelyä tai virkistystä.

Ruokahävikki

Maailmanlaajuisesti noin 30 % ruosta menee hukkaan. Toisin sanoen tämän verran maatalouden pinta-alasta tuottaa ruokaa, jota ei koskaan syödä. Jos tämä ruokahukka poistettaisiin, kyseinen ala voitaisiin käyttää esimerkiksi monimuotoisuuden lisäämiseen.

Mikä on ylikulutuspäivä?

Maailman ylikulutuspäivää vietetään vuosittain yleensä elokuussa. Tuona päivänä kaikkien ihmisten yhteenlaskettu ekologinen jalanjälki ylittää laskennallisesti maapallon vuotuisen kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä kasvihuonekaasupäästöjä. Käytämme noin seitsemässä kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Suomessa ylikulutuspäivää vietetään jo huhtikuussa, eli suomalaiset elävät suuren osan vuotta luonnonvarojen osalta velaksi.

Mikä on ekologinen jalanjälki?

Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue teoreettisest tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä jätteiden käsittelyyn. Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman mittakaavassa suuri.

Mitä on kiertotalous?

Kiertotalous tarkoittaa talousmallia, jossa ei tuoteta ja kuluteta jatkuvasti lisää tavaroita. Materiaaleja ei tuhota tavaroiden käytön loputtua. Tuotteet ja niiden jatkokäyttö suunnitellaan siten, että materiaalit käytetään tehokkaasti uudelleen tuotteen elinkaaren lopussa. Keskeistä on kestävän tavarasuhteen luominen: jos tavaroista pidetään huolta ja niitä käytetään pitkään, tai jos ne saavat uusia käyttötarkoituksia, ne eivät päädy jätteeksi.

Lähiluonnon hyvinvointivaikutuksia

Fyysinen hyvinvointi

• Puut puhdistavat ilmaa, vaimentavat melua ja viilentävät hellejaksojen aikana. Yhteys kasvillisuuden ja eloperäisen maan monipuoliseen mikrobistoon voi vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmää.

Mielen hyvinvointi

• Luonnossa oleskelu virkistää, rauhoittaa ja palauttaa. Se parantaa keskittymiskykyä ja kuntouttaa.
• Lapsille luonto tarjoaa virikkeitä ja oppimiskokemuksia sekä tukee mielenterveyttä pitkälle aikuisuuteen.
• Luontokokemuksilla on merkitystä stressin hallinnassa ja muistisairauksien oireiden lievittäjänä.