Eva Ahlström
Eva Helena Ahlström (o.s. Holmström; 21. tammikuuta 1848 Kristiinankaupunki – 19. joulukuuta 1920 Noormarkku) oli yksi ensimmäisistä teollisuusjohtajana Suomessa toimineista naisista. Hän teki mittavaa hyväntekeväisyystyötä, ja tuki eri tavoin myös Sivistystä kodeille yhdistyksen perustamista.
Eva syntyi Kristiinankaupungissa tammikuussa 1848. Hänen vanhempansa olivat kauppias Erik Casper Holmström (1880–1849) ja Amalia Sofia Maria Sjöberg (1808–1877). Isä kuoli Evan ollessa vauva, mutta äiti jatkoi perheen kaupanpitoa Kristiinankaupungin torin reunalla. Eva opiskeli venäjää ja suunnitteli telegrafistin, eli lennätinoperaattorin uraa. Hänet palkattiin kuitenkin Närpiöön rovastin perheen kotiopettajaksi.
Närpiössä työskennellessään Eva tapasi tulevan aviomiehensä Antti Ahlströmin (1827–1896). Talonpoikaistaustainen Ahlström oli vaurastunut avioiduttuaan nuorena miehenä 15 vuotta vanhemman leskirouva Anna Margareetta Liljebladin kanssa. Kun Antti Ahlström jäi itse leskeksi vuonna 1870 vain 43-vuotiaana, hän avioitui vuotta myöhemmin 22-vuotiaan Eva Holmströmin kanssa. Pariskunta perusti kodin ja yhtiön pääkonttorin Noormarkun ruukkialueelle, jonka Antti Ahlström oli ostanut vuotta aiemmin. Porvaristaustainen nuori vaimo toi kotiin sivistys- ja kulttuurivaikutteita. Perheeseen syntyi kolme tytärtä ja neljä poikaa.
Ahlströmien yritys laajeni nopeasti 1800-luvun lopun Suomessa, jossa etenkin sahateollisuus menestyi. Ahlströmit hankkivat omistukseensa ruukkeja ja sahoja eri puolilta Länsi-, Etelä- ja Itä-Suomea. Ahlströmien motto oli: varallisuus asettaa velvoitteita. Pariskunta tuki Suomen kansallista heräämistä, ja he uskoivat, että yrityksen tulisi pitää huolta myös sitä ympäröivästä yhteisöstä. Ahlströmit tukivat ja auttoivat aktiivisesti paikallisia yhteisöjä, sairaaloita ja kouluja. He työskentelivät omistautuneesti myös sen eteen, että erityisesti tytöt saisivat koulutuksen. Eva Ahlström tuki paljon myös esimerkiksi taiteilijoita ja kulttuuritoimijoita sekä eläinsuojeluliikettä. Erityisen lähellä hänen sydäntään oli kotipaikkakunta Noormarkku, jonne hän perusti muun muassa sairashuoneen, turvakodin ja emäntäkoulun.
Kun Lucina Hagman ja muut Marttojen perustajajäsenet saivat alkuvuodesta 1899 idean uuden yhdistyksen perustamisesta, Suomessa elettiin Helmikuun manifestin ja ensimmäisen sortokauden aikaa, minkä vuoksi kokoontumisvapautta oli rajoitettu. Sivistystä kodeille -yhdistys täytyi perustaa salaa. Eva Ahlström tarjosi kokouksen pitopaikaksi oman kotinsa Helsingin Yrjönkatu 2:ssa. Ahlström tuki yhdistyksen toimintaa alusta lähtien myös rahalahjoituksin.
Eva Ahlström työskenteli yrityksessä kaiken aikaa miehensä rinnalla, ja Antti Ahlströmin kerrotaan kutsuneen vaimoaan oikeaksi kädekseen. Koska Antti Ahlström oli yli 20 vuotta vaimoaan vanhempi, pariskunta oli tietoinen siitä, että jonain päivänä Eva Ahlström jää huolehtimaan perheyrityksestä yksin. Kun Antti Ahlström kuoli vuonna 1896, Eva Ahlströmistä tulikin perheyrityksen liiketoiminnan johtaja. Monilla muilla ajan naisilla oli myös valtaa kulisseissa, mutta Eva Ahlström saavutti yhtiössä poikkeuksellisesti virallisen aseman. Hänen johdollaan vuonna 1907 muodostettiin A. Ahlström Osakeyhtiö, jonka hän omisti yhdessä lastensa kanssa. Eva Ahlstöm johti yritystä kahdeksan vuotta, ollen näin yksi Suomen ensimmäisistä teollisuusjohtajana toimineista naisista. Hänen työtään jatkoi perheen poika Antti Walter Ahlström.
Eva ja Antti Ahlströmin perintöä jatkaa nykyisin Eva Ahlströmin säätiö, jonka perusti joukko heidän viidennen polven naisperillisiä vuonna 2010.