Hanna Karttunen
Johanna Ollintytär “Hanna” Karttunen (7. helmikuuta 1896 Liperi, Mattisenlahti – 18. elokuuta 1973) oli Marttaliiton keskustoimikunnan ja valtuuskunnan jäsen vuosina 1930–1949 sekä yhdistyksen sihteeri lyhyen aikaa vuonna 1929.
Karttusen vanhemmat olivat maanviljelijä Olli Ollinpoika Karttunen ja Kaisa Liisa Juhontytär Kuokkanen. Karttunen valmistui ylioppilaaksi vuonna 1915, agronomiksi vuonna 1921 ja maa- ja metsätaloustieteiden kandidaatiksi vuonna 1932. Karttunen teki useampia opintomatkoja, mm. Tanskaan 1918, Norjaan ja Saksaan 1930 sekä Yhdysvaltoihin 1938–1939, jossa hän suoritti vielä kotitaloustieteen B.A. tutkinnon, valmistuen vuonna 1939.
Työura
Agronomiksi valmistuttuaan Karttunen toimi ensin Petäjärven emäntäkoulun opettajana ja johtajana vuodet 1924–1928, ennen kuin hän siirtyi työskentelemään lyhyeksi aikaa vuonna 1929 Suomalaisen Marttaliiton sihteerinä. Työ Marttaliitossa päättyi, kun karttunen aloitti työt Järvenpään kotitalousopettajaopiston maatalous- ja yhteiskunta-aineiden lehtorina 1930–1948. Tästä työstä karttunen siirtyi Maataloushallituksen kotitalousosastolle tarkastajaksi vuodesta 1949 alkaen.
Luottamustehtävät
Marttaliiton sihteerinä toimittuaan, Karttunen ryhtyi järjestön luottamustoimijaksi, toimien ensin liiton keskustoimikunnan varajäsenenä vuodet 1930–1935 ja sen jälkeen Marttaliiton valtuuskunnan jäsenenä vuodet 1935–1949. Marttatoiminnan ohella Karttunen oli aktiivinen muissakin järjestöissä, toimien mm. Maatalouskerholiiton (nykyinen 4H-järjestö) johtokunnassa, kotitalouden neuvontakomiteassa 1930–1932, Maataloudellisen kotitalous- opetusseuran puheenjohtajana 1937–1939 ja Työtehoseuran toisena varapuheenjohtajana vuodesta 1950 alkaen.
Karttunen ei edustanut mitään puoluetta, mutta oli voimakkaasti yhteiskunnallinen. Järjestöjen luottamustoimien lisäksi hän toimi myös Tuusulan huoltolautakunnan jäsenenä 1937–1945 sekä Tuusulan kunnanvaltuustossa vuosina 1946–1950.
Karttusen pitkäaikainen koti oli Tuusulan Annivaarassa sijainnut talo, Kartunaho, jonka Karttunen oli itse suunnitellut ja rakentanut. Hän kuoli vuonna 1973 ja hänet haudattiin Tuusulan Paijalan hautausmaalle. Hauta on palautunut seurakunnalle vuonna 1994.