Asioimisto

Marttojen tekemiä tuotteita välitettiin myyntiin erityisesti pääkaupunkiseudulle, jonne perustettiin 1911 Martta Asioimisto – Martha Agentur. Myöhemmin siitä tehtiin Oy Martta – Martha Ab.

Marttojen asioimiston ikkunat Iso-Roobertinkatu 1 n. 1911.

Marttapäivillä 1911 Helsingissä esitti rouva Schaumann haaraosastojen tuotteiden myyntiä käsittelevän alustuksen, jonka kuultuaan martat valitsivat komitean kartoittamaan asiaa. Komiteaan kuului rouvat Elisabeth Arokallio, Fanny Hult, Rosa Incenius, Nadine Topelius, Emma Saltzman ja Anna Schauman ja johtajatar Alli Nissinen. Komitea lähetti haaraosastoille kyselykirjeen, johon saapui vastauksia runsaasti eri puolilta maata. Kirjeissä kannatettiin sellaisen asioimiston perustamista, joka välittäisi haaraosastojen tuotteita pääkaupunkilaisille. Komitea esitteli asian keskustoimikunnalle ja näin Helsinkiin perustettiin Marttojen asioimisto joka aloitti toimintansa 1.11.1911 osoitteessa Iso-Robertinkatu 1. Johtajana toimi rouva Rosa Rosenqvist. Rosenqvistin sairastuttua seuraavana vuonna, toimintaa jatkettiin neiti H. Weilinin johdolla. Hänkin joutui luopumaan tehtävästä ja työtä jatkoi vuoden 1913 alusta neiti Asta Westerlund.

Ruotsiksi paikka tunnettiin nimellä Martha-Agenturen ja sitä mainostettiin ”Merkittävänä Martta-uutuutena” mm. Husmodern –lehdessä.

Asioimisto otti myytäväkseen marttojen itse tekemiä ja säilömiä tuotteita. Heti ensimmäisenä syksynä tuotteita lähetti myytäväksi 23 haaraosastoa. Useammista paikoista lähetettiin kananmunia, joita olisi koko ajan mennyt enemmän, mitä pystyttiin toimittamaan. Muita myynnissä olleita ruokatavararoita olivat esimerkiksi marjat tuoreina ja säilöttyinä, voi, maustekala ja kuivatut vihannekset. Käsitöitä edustivat mm. Turun Marttanukketeollisuuden Marttanuket, kankaat, sisustustekstiilit, esiliinat, villasukat ja lankanapit.

Oy Martta – Martha Ab -yhtiön osakekirja vuodelta 1919.

Myynti kasvoi ja laajeni niin, että kesällä 1914 hankittiin isompi huoneisto. Samalla koko yhdistys sai uuden isomman toimiston. Muuttoa oli suunniteltu jo kauan, mutta rahat eivät olleet siihen aiemmin riittäneet. Uusi vuokrahuoneisto oli Erottajankatu 2:ssa. Tuossa kiinteistössä asioimisto sai ”haltuunsa oikean kauppapuodin, valoisan ja valkoiseksi maalatun myymälän”. Myymälä tarjosi helsinkiläisille mahdollisuuden ostaa maakunnissa tuotettuja, hyvin valikoituja laadukkaita tuotteita. Tekijät saivat siellä tuotteitaan kaupaksi ilman omia myyntiponnisteluja ja näin säilykkeensä ja tekstiilinsä muutettua rahaksi. Ostaja sai mahdollisuuden suosia suomalaista ja nähdä suomalaisen käsityön kauneuden. Uusien tilojen hankkimisesta voidaan kiittää Helsingin säästöpankkia, joka teki martoille lahjoituksen. Uudessa myymälässä järjestettiin myös myyjäisiä. Tunnettuja oli eritoten marttojen pääsiäismyyjäiset.

Vuonna 1916 asioimistosta tehtiin yhtiö: Oy Martta – Martha Ab. Tuona vuonna liikevaihto oli 100.000 markkaa (228.147 €  2011 rahassa). Vuonna 1920 osakeyhtiö muutti Korkeavuorenkatu 41:een. Toiminta jatkui ainakin vuoteen 1925, mutta se on historian hämärän peitossa. Viimeinen maininta yhtiöstä on Husmodern lehdessä ollut raportti vuodelta 1925. Raportin mukaan osakeyhtiössä oli tuolloin elintarvikeosasto, tekstiiliosasto ja ateljee. Yhtiö työllisti 11 henkeä ateljeessa, 35 kotiompelijaa ja 5 kutojaa maakunnissa. Vuosi 1925 oli ensimmäinen toimintavuosi järjestön jakaantumisen jälkeen.

Manja Haltia mainitsee järjestöhistoriassa, että vuonna 1926 pidetyillä elintarvikemessuilla Helsingissä esiintyi ensi kerran vuonna 1925 Karjalan Martat Oy, joka oli perustettu helsinkiläisen ja lahtelaisen marttayhtiön mallin mukaan Viipuriin. Karjalan Martta Oy niitti mainetta kyseisillä messuilla omenoilla, suolalohella, lanttukukoilla, kiisselijauhoilla ja kannakselaisella kansallisjuomalla liirillä.

Kirsi Vesterbacka