Pois pula ja puute

Sodan jälkeen alkoi jälleenrakennus. Piirit järjestivät morsiuskursseja ja yhdistyksissä perustettiin laulukuoroja ja näytelmäkerhoja. 50-vuotisjuhlien kunniaksi Marttaliitto sai oman lipun.

Sota-aikaan 40-luvulla perustettiin neuvonta-asemia isoihin kaupunkeihin jossa annettiin pula-ajan neuvontaa myös puhelimitse. Tallukoita Helsingin Marttaydistyksen neuvonta-aseman ikkunassa, Lasipalatsi Helsinki.

Sodan jälkeen yritettiin päästä nopeasti tavalliseen arkeen. Käsityökurssit ja kodin sisustuskurssit sekä erityisesti uudet Morsiuskurssit tulivat hyvin suosituiksi 1940-luvun lopulla. Morsiuskurssi järjestettiin mm. Helsingissä ensimmäisen kerran vuonna 1944. Seuraavina vuosina kursseja pidettiin useilla paikkakunnilla.

Myös teemavuodet noudattivat sodan jälkeen jälleenrakennusteemaa. Vietettiin jälleenrakennus-, puutarha-, villa- ja nuorisovuotta.

Sodan aikana ryhdyttiin monissa yhdistyksissä toteuttamaan aktiivisesti laulu-, leikki-, näytelmä- ja lausuntakerhoja. Tämä toiminta jatkui sodan jälkeen ainakin Joensuussa ja Helsingissä alkaneena kuorotoimintana. Kuoro- ja näytelmäharrastukseen kannusti myös lakkautettujen lottakuorojen ja -näytelmäkerhojen jättämä tyhjiö. Toki paikkakunnalle piti saada oma naiskuoro!

Marttaliiton 50-vuotisjuhlia juhlittiin jokaisessa yhdistyksessä, olihan vuoden 1949 teemana Juhlavuosi. Juhlaa varten teetettiin vihdoin liiton oma lippu, jonka suunnitteli Eva von Weissenberg. Pääjuhlaan liittynyt jumalanpalvelus jouduttiin pitämään kolmessa kirkossa, joista marssittiin juhlavassa lippukulkueessa kirkkokahveille Helsingin Messuhalliin. Vuosikokouksen jälkeisessä juhlassa oli mukana 7 000 kutsuvierasta ja marttapukuista marttaa. Yhdessä Finlands svenska Marthaförbundin kanssa järjestettiin mittava käsityönäyttely.

Juhlan kunniaksi ilmestyi Marttaliiton ensimmäinen varsinainen historiikki Marttatoiminta 1899–1949 ja Marttojen toimia -elokuva. Myöhemmin ilmestyi samasta aineistosta kuvattu samanniminen marttatoimintaa esittelevä kuvakirja. Emäntälehdessäkin juhlittiin 50-vuotiasta järjestöä. Siellä olleessa artikkelissa Ester Ståhlberg muisteli, kuinka viipurilaiset martat onnittelivat vuonna 1920 vihittyä rouva Ståhlbergiä tekstillä:

“Kyllä Suomen ensimmäinen presidentti mahtaa olla viisas mies, koska hän on valinnut martan puolisokseen.”

Kirsi Vesterbacka