Vuosikymmenen teemat

Seitsemänkymmentäluvulla korostettiin kodin ja perheen merkitystä. Vuosikymmenen puolivälissä teemakaudet muuttuivat kaksivuotisiksi.

1970  Yksilö, perhe ja yhteiskunta

Marttojen pihakilpailun parhaimmisto sai talon seinään pronssisen laatan. Tässä laattaa kiinnitetään mynämäkeläisen maalaistalon seinään 1970.

Toimintateema liikkui järjestön aatteen ydinsanomassa: yksilön työ ja elämänasenne rakentaa perhettä ja kotia; perhe taas on kokonaisuuden – yhteiskunnan – perustava rakenneyksikkö. Järjestö puhui yksilöiden tasa-arvoisista oikeuksista ja demokratian toteutumisesta myös perheen piirissä. Erityisesti puolustettiin perheenemäntien ja lasten asemaa.Sekä järjestön sisällä että julkisuudessa nostettiin esille perheenemännän työn merkitys. Tavoitteena oli, että tälle niin perheessä kuin koko kansantaloudessakin tuottavalle työlle laskettaisiin myös rahallinen arvo ja se saisi julkista tunnustusta. Marttajärjestö halusi tukea perheenemäntää tämän rakentaessa ja kasvattaessa tulevaisuutta suomalaiselle yhteiskunnalle niin keittiön ja ruokapöydän kautta kuin henkisen harrastuneisuuden puitteissa.

Teemavuoden aiheita käsiteltiin esitelmissä ja julkaisuissa. Kotitalousneuvonnassa nostettiin esille kuluttajakysymykset ostamisen tekniikan näkökulmasta. Kohteina olivat liha ja lihajalosteet, kodin koneet, kokolattiamatot, jalkineet ja turkikset. Aiheita tukivat ruokatalousneuvonnan kokeellinen ruoanvalmistus, lihakurssit ja pakastuskokkien valmennus sekä kodinhoitoneuvonnan jalkineiden hoito, kotisiivoojien valmennus ja pinta- ja puhdistusaineet. Kodinhoidossa opastettiin myös huonekalujen kunnostamista ja tuhoeläinten torjuntaa. Puutarhaneuvonnan aiheina olivat kotipuutarhan koneet, lannoitus ja vastuullinen kasvinsuojelu. Pihanhoitokilpailuja jatkettiin ja koristekasveista nostettiin esille perennat. Vuoden vihannes oli palkokasvit, joka oli aiheena sekä puutarhanhoidossa että ruokataloudessa. Myös luonnonsuojelukysymykset olivat tärkeällä sijalla.

Vuoden näyttelyjä olivat erikoisruokavaliot, Kodin asuttavuus sekä Perhe ja kotipiha. Neuvonnan tueksi tehtiin kuultokuvasarjat Ateria vähällä vaivalla, Huonekalujen kunnostus, Jalkineet, Liha, Luonnonsuojelukohteita sekä Kodin kukat uudistuvat.

Teemavuonna tapahtui

  • Tulevaisuuden perheenemäntä -yleiskeskustelu. Aiheina olivat naisen asema kodissa ja yhteiskunnassa, perheenemännän sosiaaliturva, lastenhoidon kehittämislinjat
  • Järjestettiin vuoden kestänyt kirjanpitokilpailu Minne markat matkaavat. Kilpailuun ilmoittautuneita oli 120, loppuun asti mukana oli 74.
  • Lokakuun ensimmäistä viikkoa vietettiin Valtakunnallisena kuluttajavalistusviikkona
  • Kuluttajapäiviä järjestettiin 60, kuluttajaretkiä 10 ja yhdistykset järjestivät aiheesta satoja marttailtoja

1971  Koti ja vapaa-aika

Marttoja grillaamista opetelemassa Anttolassa 1971.

Perheiden vapaa-aika lisääntyi kun maassamme siirryttiin vuoden 1970 alkuun mennessä viisipäiväiseen työviikkoon. Myös kouluviikko lyheni vuonna 1971 viisipäiväiseksi. Perheenemännät jäivät kuitenkin tämän uudistuksen ulkopuolelle. Teemavuonna marttajärjestö herätti keskustelun perheenjäsenten erilaisesta vapaa-ajasta, työnjaosta kodissa ja yleensä kotityön arvostamisesta. Samalla pohdittiin, miten vapaa-aikaa voitaisiin järjestää riittävästi myös perheenemännille.Kotitalousneuvonnassa keskeisellä sijalla olivat kodin töiden suunnittelu, töiden tasapuolinen jakaminen perheenjäsenten kesken, harkittu teollisten tuotteiden ja palvelusten hyväksikäyttö niin ruokataloudessa kuin kodinhoidossa. Ravitsemusneuvonnan merkitys korostui, sillä ruoanvalmistukseen käytettävän ajan supistaminen ei saanut huonontaa ravinnon terveellisyyttä.

Ruokatalous- ja ravitsemusneuvonnan aiheina olivat säilykkeet ja einekset, Vapaa-ajan ateriat, Koko perhe kokkina, Suojaravintoaineet ja Elintarvikkeiden lisäaineet. Kodin taloudessa nostettiin esille Kulutustasoa ja vapaa-aikaa, Minne markat matkaavat ja Kodin töiden järjestely ajankäytön näkökulmasta. Ajankohtaisia kuluttajakysymyksiä olivat ostajan valppaus takuuasioissa ja osamaksukaupassa, koti ja palvelukset, elintarviketeollisuuden tuotteet, tekstiilien uudet materiaalit sekä vapaa-ajan asut.

Kodinhoidon neuvonnassa aiheina olivat palvelut, kertakäyttötuotteet, yhteisvastuu kodinhoidosta, pyykinpesu ja astianpesukoneet sekä pesuaineet. Käsityöneuvonnassa opastettiin ompelukoneen ja neulomakoneen käyttöä.

Puutarhaneuvonnan aiheina olivat Kotipiha kokonaisuutena, varhaisvihannekset, suurperennat ja koristepensaat sekä viherkasvit.

Teemavuonna tapahtui

  • Kirjelmä vuoden 1970 ympäristönsuojelutoimikunnalle aiheina pesu- ja puhdistusaineiden tutkiminen, myrkyt ja jätteiden hävittäminen
  • Lentolehtisiä asumisjätteistä marttapiiriliitoille edelleen jaettavaksi
  • Suunnitelmakotitoiminta vuosina 1971–75 (rahoittajana Jenny ja Antti Wihurin rahasto)
  • Ota marja maasta – marjojen ja sienien keruukilpailu. Jatkui seuraavina vuosina. Mukana oli 9 728 poimijaa.

1972  Koti ja terveys

Toimintateemallaan marttajärjestö nosti esille kodin merkityksen terveyskasvatuksessa, korostettiinhan vuonna 1972 voimaan tulleessa kansanterveyslaissa ennalta ehkäisevää hoitoa, josta tärkein osa tehdään kodeissa. Marttaliitto aktivoi jäseniä keskustelemaan ja ottamaan kantaa tähän ajankohtaiseen asiaan. Toiminnalla välitettiin tietoa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantamisesta.

Ruokatalous- ja ravitsemusneuvonnan teemana oli monipuolinen ruokavalio. Marttaliitto valmisti ohjelmapaketin, jossa käsiteltiin ruokavalion monipuolistamista kasviksilla, marjoilla, hedelmillä ja seinillä. Ravitsemussanoma oli johtavana teemana kaikissa kotitalouden käytännön neuvontaohjelmissa.

Teemavuonna tapahtui

  • Ota maasta marja ja sienikin
  • Suunnitelmakotitoiminta
  • Terveydeksi-viesti kasvisten, marjojen ja hedelmien käytön lisäämiseksi
  • Aineistopaketti Ravitsemusillan järjestämiseksi marttayhdistyksille ja kerhoille
  • Maailman kauneimmat kehtolaulut -äänite
  • Julkaistiin Terveydeksi-kirja
  • Opintokurssit: Terveydeksi, Terveydeksi Pohjois-Karjala

 1973  Ravinto ja terveys

Piiriliiton väki kenkäneuvontasalkun sisällön äärellä.
Salkusta löytyi mm. puolitettuja kenkiä, joista näkyi kengän rakenne. 1970-luku.

Oikeat ravintotottumukset ovat tärkeä osa ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa, joten ravinto ja terveys -teema jatkoi saumattomasti edellisen terveysvuoden teemaa. Ohjelmissa tuotiin esille myös henkisen terveyden edistäminen.Teemavuoden kolme pääaihetta olivat aamupalaohjelma, Kunto ja ravinto sekä Hampaat ja ravinto. Hyvää huomenta -aamupalaohjelma toteutettiin ketju- eli omatoimisuuskurssina ja siihen liittyvän ohjelmapaketin avulla. Yhdistysten edustajat osallistuivat piiriliiton järjestämään koulutukseen ja veivät tiedon edelleen omien yhdistystensä martoille.

Kunto- ja ravinto-ohjelma suunniteltiin yhteistyössä Suomen Kuntourheiluliiton ja Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton kanssa. Marttapiiriliitot ja yhdistykset toteuttivat kunto- ja ravitsemusohjelmaa Marttaliiton välittämän ohjelmapaketin ohjeilla. Hampaat ja ravinto -ohjelma valmistettiin yhteistyössä Suomen Hammaslääkäriliiton kanssa Teknokemian Yhdistyksen ja Leipätoimikunnan tuella.

Teemavuonna tapahtui

  • Suunnitelmakotitoiminta
  • Perinneruokaviikot Hvitträskissä.
  • Kysely paikallisten kotijuustojen valmistuksesta
  • Palautekysely ohjelmapaketeista
  • Marttojen ja marhtojen mama-tutkimus, 1. vaihe
  • Marttojen kuntokortti
  • Opintokurssit: Pullukka solakaksi, Koti ja ympäristö I

1974–75   Koti ja ympäristö

75-vuotisjuhlat Helsingistä kokosi martat yhteen 1974.

Koti- ja ympäristö -teema aloitti järjestön kaksivuotiset teemakaudet. Kotitalousneuvonnassa kiinnitettiin erityistä huomiota kodin ja ympäristön välisiin suhteisiin ja ympäristön huomioimiseen kodin hoitamisessa.Toisena teemavuonna nostettiin kodin talouteen liittyvät kysymykset voimakkaasti esille, haastoihan tasavallan presidentti Urho Kekkonen 75-vuotisjuhlapuheessaan martat inflaation torjuntaan. Ympäristöasioissa kiinnitettiin huomiota luonnonvarojen uudelleen käyttöön keräämällä lumppuja ja osallistumalla sisäasianministeriön julistamaan jätekampanjaan. Syyskauden taloudellisessa ohjelmassa oli kasvisten kotitarveviljelyyn, marjojen keräämiseen, sienien tunnistamiseen ja käyttöön liittyviä neuvonta- sekä avoimien ovien tilaisuuksia että torineuvontaa.

Teemavuonna tapahtui

1974

  • Järjestö sai uudet säännöt.
  • Marttaliitto täytti 75 vuotta. Juhlien suojelijoina olivat tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen. Valtakunnalliseen juhlatapahtumaan Helsingissä osallistui lähes 10 000 marttaa ja järjestön ystävää eri puolilta Suomea.
  • Juhlavuoden pitopäivällisten tuotosta 50 % kohdennettiin ACWW:n kampanjaan lasten väärästä ravitsemuksesta johtuvan sokeuden ehkäisemiseen kehitysmaissa.
  • Juhlavuoden toimintakilpailu
  • Marttojen mama-toiminta juhlavuoden erikoisohjelman yhdessä marthojen kanssa
  • Torineuvonta käynnistyy. Torineuvontaa annettiin Helsingin kauppatorilla yhteistyössä Suomen Sieniseuran, Kotineuvontaliiton ja Ammattikasvatushallituksen metsänopetusosaston kanssa.
  • Marttaliiton kotitalouskonsulentit mukana kymmenosaisen Ravinto ja liikunta -televisiosarjan valmistelussa.
  • Marttaliiton järjestämä matka martoille Unkariin
  • Julkaistiin Manja Haltian kirjoittama Marttatoiminta 1949–1974, joka on järjestön 50-vuotishistorian jatko-osa
  • Opintokurssit: Koti ja ympäristö II, Taloudellinen kuluttaja.

1975



  • Ravinto – osa hyvinvointiamme -diasarja oli toteutettu lehtileikekokoelmana 1974. 

    Inflaatiopaketti marttayhdistyksille ja -kerhoille. Toimintavihjeitä marttaillan, inflaatioiltamien ja inflaatiopäivällisten järjestämiseksi.

  • Tarkkaa talouttasi -kilpailu nuorille perheille.
  • Marttojen mama-toiminta jatkui
  • Marttaliiton KTS (keskipitkän aikavälin suunnittelu) -seminaari
  • Kansainvälisen naisten vuoden seminaari
  • Suunnitelmakotitoiminnan päätösvaihe
  • Valtakunnallinen lumppukampanja kotitalousneuvotajärjestöjen aloitteesta
  • Valtakunnallinen jätekampanja / siivoustalkoot sisäasiainministeriön toimesta, eri järjestöt mukana
  • Suvela-projekti (Espoon yhdyskuntaprojekti)
  • Näkövammaiset – läheisemme -erityisohjelma kotitalousneuvonnan toteuttamiseksi yhteistyössä Näkövammaisten Keskusliiton kanssa.
  • Opintokurssit: Terveellistä taloudellisesti

1976–77   Suunnittelu

Tervetuloa marttoihin -diasarjan ja esittelyaineiston kansilehti 1976.
Kuvassa Birdie Sahlbergin tekemiä keraamisia marttanukkeja.

Kaksivuotisella Suunnittelu-yleisteemalla haluttiin korostaa jatkuvan suunnittelun merkitystä yksilön, perheen, järjestön ja koko yhteiskunnan toiminan kehittämisessä. Piiriliittojen ja Marttaliiton luottamus- ja toimihenkilöt keskustelivat järjestön nykytilanteesta ja pohtivat uusia toimintamahdollisuuksia marttapiiriliitoissa järjestetyissä ryhmätyö- ja vuorovaikutusseminaareissa, jotka olivat osa vuonna 1975 aloitettua marttajärjestön keskipitkän aikavälin kehittämisohjelmaa. Seminaareista valmisteltiin yhteenvedot ja järjestön kehittämisohjelmaa jatkettiin seuraavana vuonna eri toiminta-alueiden kartoittamisella.Toimintavuonna kiinnitettiin huomiota nuorten ja nuorten kotien tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Nuorisotyölle asetettiin tavoitteita ja ohjelmia ja itse nuorisotyön tekemistä suunniteltiin eri tasoilla. Työllä pohjustettiin järjestön seuraavaa toimintateemaa.

Suunnittelu-teema oli mukana myös kotitalousneuvonnassa. Neuvontamenetelmiä oli kehitetty ja avointa neuvontaa lisätty. Ruokatalous- ja ravitsemusneuvonnan keskeisenä aiheena olivat terveelliset ja taloudelliset ruokatottumukset. Myös perinteisiä ruokaohjeita ja muuta ruokakulttuuria sisältävää aineistoa kerättiin ja käsiteltiin. Kodin talouden neuvonnassa päättyi suunnitelmakotitoiminnan ensimmäinen vaihe.

Vuonna 1977 kotitalousneuvonnan erikoisaiheena oli valtakunnalliset Pitkän iän pidot, joita martat toteuttivat Marttaliitolta saamiensa yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti. Aloitteen erikoisaiheesta teki Pohjois-Karjalan Marttapiiriliitto, joka oli toteuttanut pitoja aikaisemmin osana Pohjois-Karjalan sydän- ja verisuonitautien ehkäisyprojektin ravinto-ohjelmaa ja piiriliitto haastoi muut piiriliitot järjestämään pitoja. Toinen valtakunnallinen toiminta oli kuntomarttakoulutus, jossa marttoja valmennettiin seuraavan vuoden hyötyliikuntakampanjan ohjaamiseen.

Teemavuonna tapahtui

1976

  • Ensimmäinen valtakunnallinen kesätapahtuma järjestettiin Turussa
  • Marttojen mama-toiminta päättyi ja tehtiin aloite sosiaali- ja terveysministeriölle
  • Puhti puoliselta -näyttelyryhmävihko ja näyttely
  • Julkaisut: Suunnitelmakotitoiminta 1971–74 -kirja (loppuraportti), Perinneruokia-kirja.
  • Opintokurssit: Aikakausilehti – järjestölehti, kasvattaja vai viihdyttäjä

1977

  • Emäntälehden 75-vuotisjuhlan kunniaksi valmistui 1970-luvulla suosittu emännän essu. Essua oli neljää väriä ja siihen sai Emäntälehti painatuksen halutessaan. Essu tuli myyntiin 1977 kuva vuotta myöhempi.

     

    Emäntälehti täytti 75 vuotta. Valtakunnallinen juhla pidettiin Helsingissä ja toinen juhla Kokkolassa.

  • Pohjoismaisen Emäntäliiton kesäkurssi järjestettiin Turun Ruissalossa, teemana saariston ja syrjäseutujen ongelmat
  • ACWW:n maailmankongressi järjestettiin Keniassa, Marttaliiton ryhmässä oli 25 osanottajaa
  • Marttojen mama-toiminta, aloitteet lääni- ja kuntatasolla, aloite naisjärjestöille
  • Suunnittelukotiseminaari järjestettiin. Seminaarissa annettiin lisätietoa nuorten kotien taloudellisista kysymyksistä toimintaan aikaisemmin osallistuneille.
  • Marttajärjestön KTS-toiminta / Piiritason KTS
  • Marttajärjestön sääntömuutos / marttapiiriliittojen lausunnot
  • Pitkän iän pidot I valtakunnallisena ohjelmana
  • Kuntomarttakoulutus alkaa
  • Kotitalousneuvontaa näkövammaisille -ääninauha I, sarjan II osa vuonna 1979
  • Lumppujen keruu jatkuu / Yhteistyösopimus Keru Oy:n kanssa
  • Opintokurssit: Hyvin suunniteltu – puoleksi tehty
  • Marttailtaohjelma: Suu säkkiä myöten

1978–79       Nuoreksi nuorten kanssa

Pitkän iän pitoja pidettiin lähes joka kunnassa 1977.

Nuoreksi nuorten kanssa -teemalla haluttiin vaikuttaa eri ikäpolvien vuorovaikutuksen merkitykseen kodissa ja järjestöelämässä. Lisäksi teema muistutti aikuisia kasvatusvastuustaan ja osuudestaan nuorten ja lasten ohjaamisessa myönteisiin koti- ja perhekeskeisiin harrastuksiin.Vuoden erikoisaiheisiin kuului järjestön kesätapahtumassa Kuopiossa avattu Kunto- ja hyötyliikuntakampanja, jonka tavoitteena oli terveellisen ulkoliikunnan yhdistäminen sienten ja marjojen talteenottamiseen.

Ravitsemus- ja ruokatalousneuvonnassa puhuttiin sienien ja marjojen talteenoton ja käytön puolesta. Näkyvä aihe oli terveellisiä ruokatottumuksia korostava Pitkän iän pidot, joita toisena toimintavuonna jatkettiin Pitkän iän II pidoilla. Kakkospitojen ohjelmassa otettiin erityisesti huomioon maakunnallisten perinneruokien käyttäminen terveellisesti ja taloudellisesti ruokatalousneuvonnassa.

Teemavuonna tapahtui

1978

  • Toinen valtakunnallinen marttojen kesätapahtuma Kuopiossa ”Tulukee, olokee, viihtykee”
  • Kuluttajakansio marttapiiriliitoille
  • Perhepoliittinen valtakunnallinen seminaari
  • Järjestettiin kaksi kehitysyhteistyötiedotusseminaaria, joihin saatiin rahoitus Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosastolta. Seminaarien tarkoituksena oli antaa perustietoa kehitysyhteistyöstä. Marttaliiton edustajat tekivät kartoitusmatkan Lesothoon ja Keniaan.
  • Marttaliitto järjesti ohjattuja oopperamatkoja Savonlinnan Oopperajuhlille. Opexpo-näyttelytiloissa oli perinneruokanäyttely leipä-, piirakka- ja juustoperinteestä. Samassa yhteydessä oli myös Marttakahvio, jossa tarjottiin perinteisiä piiraita, leipä- ja maitovalmisteita.
  • Pitkän iän pidot I ja II.
  • Kunto- ja hyötyliikuntatoiminta ja kuntomarttakoulutus. Terveellisen ulkoliikunnan yhdistäminen sienien ja marjojen keruuseen. Marttayhdistyksille ja -kerhoille jaettiin kuntokortteja.
  • Martoille annettiin Kaisankoti säätiön lomastipendejä
  • Neljä piiriliittoa järjesti erillisen määrärahan avulla kuukauden pituisia Kotitalouskursseja nuorille työttömille
  • Opintokurssit: Perinneruokia – kotien arki- ja juhlaperinnettä

1979

  • Martat paistoivat muurinpohjalettuja Savonlinnassa vuosien ajan.

     

    Kansainvälinen lapsen vuosi korosti vastuutamme koko maailman lapsista ja toi järjestön toimintaan lapsen ja perheen asemaa koskevia aiheita.

  • Marttaliitto täytti 80 vuotta. 80-vuotisjuhla järjestettiin Helsingin Yliopiston juhlasalissa.
  • W. K. Kellog -säätiön rahoittama Nuorten perheiden projekti alkoi. Projekti toteutettiin vuosina 1979–83 .
  • Marttaliiton oopperamatkat Savonlinnaan jatkuivat. Opexpon näyttelytilassa oli Marttakahvio ja kolme näyttelyä: ”Lapsi Suomessa”, 80 vuotta marttatoimintaa sekä kuvataiteilija Sirkka Linnamiehen Luonnonmarjat Suomessa -näyttely.
  • Marttaliiton Perhelomaleiri järjestettiin Savonlinnassa.
  • 1978–79 Marttojen marjamarssi kehitysmaalapsen ja äidin hyväksi (ACWW): UNICEFin Malavin projektiin ja Marttojen Kenian ohjelmaan. Marjamarssi otettiin jatkuvaksi ohjelmaksi.
  •  Äiti ja lapsi Keniassa -kehitysyhteistyöohjelman aloittamisesta tehtiin päätös. Ohjelma alkoi vuonna 1980.
  • Kehitysyhteistyöseminaari Helsingissä ja diasarja ”Onko valmis väki tuo”
  • Emäntälehti 9/1979 julkaistiin kehitysyhteistyö-numerona.
  • Ensimmäiset venepakolaiset tulivat Suomeen Vietnamista. Martat vastasivat pakolaisten ruokahuollosta.
  • Kaikki marttapiiriliitot toteuttivat torineuvontaa.
  • Opintokurssi: Nuoreksi nuorten kanssa.