Vastuuta lähimmäisistä

Kahdeksankymmentäluvulla Martat tiivistivät yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa ja auttoivat nuoria perheitä. Lähimmäisen vastuuta kannettiin kotimaatakin laajemmalti: Marjamarssin tuloilla autettiin kenialaisia äitejä ja lapsia.

Nuorten perheiden neuvontaprojektin logo näkyy tässä
projektin perheille suunnatussa opetusvihkosen kannessa 1985.

Marttajärjestö sai vuonna 1979 W. K. Kellogg -säätiöltä nelivuotisen apurahan nuorten perheiden kotitalousneuvontakokeilun järjestämiseen Suomessa. Nuorten perheiden neuvontaprojektin tavoitteena oli luoda toimintamalli, jossa yhteiskunnan eri tahot toimisivat marttajärjestön kanssa nuorten perheiden tarpeiden mukaisesti. Tällaista toimintaa oli Martoilta toivottu, sillä koettiin, että koulujen kotitalousopetus ei tavoita kaikkia ja maalta kaupunkiin muuttaminen vieraannuttaa nuoret perheet aiemmin suvun tarjoamasta neuvonnasta.

Kotitalousneuvontaa varten piiriliitot etsivät henkilökohtaiseen neuvontaan sopivia perheitä ja kouluttivat marttoja neuvonta-avuiksi ja perheiden tukijoiksi. Esimerkiksi Kuopiossa neuvonta-apuja koulutettiin yhteensä 49 ja he tukivat kolmella paikkakunnalla 67 perhettä. Martta-avut kävivät perheissä kahdesti kuukaudessa. Sen lisäksi perheet osallistuivat kerran kuukaudessa yhteiselle kurssille tai luennolle.

Nuorten perheiden neuvontaprojektiin osallistuivat vain sitä varten koulutetut martat, mutta jokainen sai osallistua Äiti ja lapsi Keniassa -projektiin ja Marjamarssiin. Ajatuksena oli, että jokainen martta kävisi metsässä, myisi löytämänsä marjat tai sienet ja lahjoittaisi siitä saadut tulot kenialaisia perheitä varten. Marjarahojen lisäksi yhdistykset keräsivät varoja kehitysyhteistyöhön puuropäivillä, konserteilla, kolehdeilla, patalappumyyjäisillä ja marttaillan kahvirahoilla. Marttailloissa ja piiriliiton tapahtumissa tutustuttiin näyttelyiden ja luentojen avulla kenialaisen naisen arkeen ja ruoanvalmistukseen.

Marttojen uusi avoimuus näkyi erityisesti teemavuosina 1987-88, jolloin pidettiin erilaisia Avoimesti yhdessä -tilaisuuksia eri yhteisöille, liikelaitoksille ja viranomaisille.

Tiedottamista lisättiin sekä järjestön ulkopuolelle että martoille, ja yhdistyksiin koulutettiin tiedottamisesta vastaavia pr-marttoja.

Vuosikymmenen tunnelmaa kuvastaa hyvin Paakin Marttayhdistyksen puheenjohtaja Hilja Rautiaisen kirjoittama runo yhdistyksen 50-vuotisjuhlaan

Nyt toimintavalmiin reservin tään,
joukossa rahvaan naisen jo nään.
Tasa-arvoa on saatu
ei miehet meitä mollaa,
joku rohkea veikko
tohtii marttoihin jo tulla.

Kirsi Vesterbacka