Vuosikymmenen teemat

Yhdeksänkymmentäluvulla elinympäristön tila huolestutti marttoja ja ympäristöasiat nousivatkin voimakkaasti esille kaikessa kotitalousneuvonnassa. Taloudellisen taantuman myötä järjestö aloitti ylivelkaantuneiden neuvonnan. Vuosikymmen huipentui järjestön 100-vuotisjuhliin, jotka vietettiin yhdessä Finlands svenska Marthaförbundin kanssa.

1989–1990 Tieto toiminnaksi

Uusia, ajanmukaisia siivousvälineitä opeteltiin käyttämään myös 1990-luvulla.

Tieto toiminnaksi -teeman toisena vuonna ympäristöasiat nousivat korostetusti esille ajankohtaisuutensa vuoksi. Martat olivat yhdessä yhdeksän muun kansalaisjärjestön kanssa toteuttamassa kodin ongelmajätekampanjaa ja osallistuivat Suomen ensimmäisille Kierrätysmessuille. Yhdessä Finlands svenska Marthaförbundin kanssa vietiin ympäristöministerille aloite lajitellun kotitalousjätteen vastaanotosta kunnissa. Marttayhdistykset eri puolilla Suomea veivät omat aloitteensa kuntiensa päättäjille.

Ravitsemus ja ruokatalousneuvonnassa puhuttiin kotimaisten vihannesten ja kotimaisen luonnonkalan puolesta. Yhteistyö Itä-Suomen marja- ja vihannesprojektin kanssa jatkui. Martat välittivät tietoa valtakunnallisista vihannesviikoista ja herukkaruokakilpailusta. Syksyllä järjestettiin sieninäyttelyjä, annettiin puhelinneuvontaa ja tunnistettiin asiakkaiden tuomia sieniä. Perinneruokaviikon teemana oli peruna. Eri puolilla maata tarjottiin kenttäkeittiöistä perunakeittoa ja jaettiin tietoa perunalajikkeista. Helsingin kauppatorin sienineuvontaan kävi tutustumassa noin 11 000 toriasiakasta. Käytännön neuvonnasta vastasi Helsingin Marttayhdistyksen neuvonta-asema.

Marttaliitto järjesti yhdessä Suomen Luonnonsuojeluliiton kanssa sittemmin perinteeksi muodostuneen Vahverovaelluksen 19.9. Luukkaan ulkoilualueella Espoossa. Tapahtuman aikana järjestettiin viisi ohjattua sieniretkeä, joista kaksi oli lapsille, koottiin sieninäyttely alueen sienistä, tunnistettiin ulkoilijoiden keräämiä sieniä ja jaettiin tietoa Nuuksion alueen luonnosta. Tempaukseen osallistui noin 200 henkilöä, joukossa runsaasti nuoria lapsiperheitä.

Kodin talouden neuvonnan keskeinen aihe oli vastuullinen kulutus. Marttaliitto oli mukana Vastuullisen kulutuksen huhtikuu -kampanjassa, jossa keskusteltiin kaikkien kaupan keskusjärjestöjen kanssa ympäristönäkökohtien painottamisesta kaupan toiminnassa. Leivän eri hankintatapojen hintalaskelmat uusittiin. Vertailtavina olivat kaupasta ostettu, itse leivottu ja leipäkoneella valmistettu leipä. Järkevä kuluttaja -palstalla Emäntälehdessä käsiteltiin lainojen korkoja, kodinkoneiden kierrätystä, energiansäästöä, pakkauksia, kuluttajansuojan uutta organisaatiota ja muita ajankohtaisia kodin talouden ja kuluttajapolitiikan asioita.

Kodin koneiden oikeasta käytöstä, kierrätyksestä ja käytöstä poistamisesta valmistettiin neuvonta-aineisto Vanhassako vara parempi?
Kuluttajaneuvojille tehtiin myös laajempi tausta-aineisto. Kodinkoneista nostettiin esille leipäkoneet ja tuoremehulingot. Leivän leipomisen eri vaihtoehdot olivat esillä näyttelyissä ja tapahtumissa. Suosittu neuvontateema oli leipäkoneen hankinta ja käyttö. Tuoremehulinkojen ominaisuuksista tehtiin vertailu ja se julkaistiin Emäntälehdessä.

Kotipuutarhan ja ympäristönhoidon neuvonnassa painotettiin ympäristönhoitoon liittyviä kysymyksiä. Aiheina olivat luonnonmukainen viljely, mitä jokainen voi tehdä ympäristönsä hyväksi sekä pihasuunnittelu. Vuoden 1990 nimikkokasveja olivat salaattivenkoli ja karviainen. Jo perinteeksi muodostunut marttojen Linnanmäkipäivä osui Martan päiväksi. Neuvontateemoina olivat erikoisvihannekset, marja-aronia, vuoden marja karviainen sekä sienet. Ohjelmatuokiossa esiintyi Pirjo Hirvonen ja yleisölle esitettiin Kaija Lambergin kirjoittama Ekokuvaelma erilaisista kuluttajatyypeistä. Martat olivat mukana Suomen ensimmäisillä kierrätysmessuilla Riihimäellä. Osaston aiheena oli kodinkoneiden korjaus, kierrätys ja hävittäminen. Messuilla oli yli 15 000 kävijää.

Äiti ja lapsi Keniassa -projekti päättyi vuoden lopussa. Projektin tarkoituksena oli antaa kotitalousneuvontaa vähäsateisilla seuduilla asuville naisille ja opastaa heitä lisäansioiden hankkimisessa. Projektin tuloksena mm. lasten rokotuksien ja neuvolapalvelujen käyttö lisääntyi ja naisten tuotantoryhmät yleistyivät. Sambiassa annettiin edelleen neuvontapalveluita naisryhmien jäsenille ja Uuden projektin mahdollisuuksia kartoitettiin Zimbabwessa.

Teemavuonna tapahtui

• Kotitalousneuvontajärjestöjen valtionapua pudotettiin merkittävästi. Järjestöt jättivät opetusministerille kirjelmän vähennysmäärien pienentämiseksi ja toteutusaikataulun siirtämiseksi vuoden 1994 loppuun.
• Kahdeksas valtakunnallinen kesätapahtuma järjestettiin Ilomantsissa ja Joensuussa teemalla Kylätellään Karjalassa
• Martat olivat mukana Vastuullisen kulutuksen huhtikuussa
• Marttojen ensimmäinen valtakunnallinen erätaitokilpailu
• Marttanuorten kesäleiripäivä Ilomantsissa
• Naisjärjestön Keskusliiton Ilo olla nainen -tapahtumassa Helsingissä näyttelyosasto. Tapahtumassa järjestettiin myös Selvittiin sittenkin -seminaari, jossa esiteltiin Naisten sodanaikainen työpanos -tutkimusprojektin siihenastisia tuloksia.
• Aloite lajitellun kotitalousjätteen vastaanotosta
• Perhepäivähoitajien jatkokoulutusohjelma valmistui. Ruokailu päivähoidossa -ohjelman tavoitteena oli antaa lasten päivähoitohenkilökunnalle tietoja ja käytännön taitoja lasten ravitsemuksesta. Suunnittelutyö toteutettiin yhteistyössä Maito ja Terveys ry:n kanssa.
• Perinneruokaviikot: leipä
• Suomalais-virolainen kotitalousseminaari
• Pohjoismaisen Emäntäliiton kongressi Helsingissä teemana Elämän ihanteet – kadotettuja arvoja.
• Luonto – ihminen – tulevaisuutemme -teemavuosien toimintakansio marttayhdistyksille/piiriliitoille.
• Neljännen taitoavaimen ja erikoisavaimen suoritusvaatimukset julkaistiin.
• Luovutetun Karjalan marttatoimintaa -kirja julkaistiin.
• Martat neuvovat 13 -video: Kala pöytään.

1991–92   Luonto – ihminen – tulevaisuutemme

Kehitysyhteistyötä Zimbabwessa 1990-1999.

Martat kantoivat huolta yhteisen ympäristön säilymisestä elinkelpoisena tuleville sukupolville, joten teemakausi Luonto – ihminen – tulevaisuutemme sai innostuneen vastaanoton. Kotitalousneuvonnalla ohjattiin ympäristöä vähemmän rasittavaan kulutukseen. Kotitalouksien taloudellisen tilanteen voimakas heikkeneminen näkyi säästämiseen ja taloudellisuuteen liittyvän neuvonnan lisääntymisenä erityisesti teemakauden toisena vuonna.

Ravitsemus- ja ruokatalousneuvonnassa puhuttiin ruokavalion monipuolistamisen ja keventämisen puolesta. Neuvonnassa korostettiin kotimaisten kasvisten ja luonnonantimien merkitystä osana hyvää ravitsemusta. Nämä asiat olivat selkeästi esillä Marttaliiton laatimassa Ekopitojen aineistossa. Ekopidot-kampanja toteutettiin yhteistyönä Kotimaiset Kasvikset ry:n kanssa. Teemavuosien 1991–1992 aikana marttayhdistykset ja kerhot järjestivät 121 pidot, joissa oli yhteensä noin 10 000 ruokailijaa. Marttaliitto piti ensimmäisen kerran kaikille avoimen kokopäiväisen sienikurssin ja antoi runsaasti sieniin liittyvää puhelinneuvontaa. Teemavuosien aikana järjestettiin sienikursseja ja -retkiä ja sekä sieninäyttelyitä. Vuonna 1992 marttojen eri puolilla maata antama sienineuvonta tavoitti noin 41 000 ihmistä. Perinneruokaviikon teemoina olivat vuonna 1991 leipä ja vuonna 1992 kotimaiset kasvikset. Piiriliitot järjestivät aiheista näyttelyjä eri puolilla maata.

Kodin talouden neuvonnan aiheena oli tuoteturvallisuus, jota havainnollistettiin yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen ja Kuluttajaviraston kanssa kootulla Turvallinen lelu -näyttelyllä. Vuonna 1991 voimaan tulleen leluasetuksen johdosta valmistettiin kaksi rinnakkaisnäyttelyä, joissa esiteltiin lelun rakenteen, koostumuksen ja merkintöjen osuutta lelujen aiheuttamissa vaaroissa.

Leipoja säästää rahaa -laskelmat uusittiin. Vertailussa oli mukana kaupasta ostettu leipä, leipäkoneella tehty leipä ja itse tehty leipä. Laskelmat julkaistiin useissa lehdissä ja julkaisuissa. Järkevä kuluttaja -palstalla Emäntälehdessä käsiteltiin yksikköhintoja, energiansäästöä, kierrätystä, pakkauksia ja tuotteiden ympäristömerkintöjä sekä tuoteturvallisuutta ja takauksia.

Kotipuutarhaneuvonnan aiheina olivat ympäristöä säästävät viljelymenetelmät ja kompostointi sekä viihtyisän ja kauniin pihapiirin luominen. Marttaliitto oli mukana kansalaisjärjestöjen Kierrätysliikkeen toiminnassa. Huhtikuisen Nuukuusviikon aiheena oli muovit ja niiden kierrätys. Martat kampanjoivat kestokassin puolesta. Helsingin Kierrätyskeskuksen Nuukuusnäyttelyssä Marttaliitolla oli oma osasto, jonka teemana oli Vanhasta uutta -käsityöt.

Ruokailu päivähoidossa -aineistoa täydennettiin diasarjalla. Piiriliitot kouluttivat vuoden 1991 aikana lähes neljäsataa perhepäivähoitajaa.

Vuoden 1991 aikana päättyi kolmivuotinen Eväitä reppuun -projekti. Nuorisotoiminnan kehittämiseksi suunnitellun projektin aikana koulutettiin yhdeksän marttapiiriiliiton alueella lähes neljäsataa nuorisotyöstä kiinnostunutta marttaa, uudistettiin nuorten taitoavainvaatimukset ja tehtiin aineistoa mikrokokkikerhojen vetäjille.

Tuoteturvallisuusasioiden havainnollistamiseksi valmistettiin näyttely Turvallinen lelu yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen ja Kuluttajaviraston kanssa. Näyttely kiersi eri tapahtumissa ympäri maata.

Afrikassa käynnistyi uusi kehitysyhteistyöprojekti Äiti ja lapsi Zimbabwessa vuonna 1991. Sambiassa jatkettiin kotitalousneuvontaa naisryhmien jäsenille. Vuonna 1991 käynnistettiin myös kotitalousneuvonta rajantakaisessa Karjalassa.  Marttaliiton, Pohjois-Karjalan Marttapiiriliiton ja Opintotoiminnan Keskusliiton yhteistyönä järjestettiin kotitalous- ja ryhmäneuvontakursseja. Karjalaiset yhteistyökumppanit olivat Karjalan Kulttuurisäätiö, Inkerin Liitto ja Karjalan Television suomenkielinen toimitus. Marttaliiton edustajat osallistuivat myös ACWW:n maailmankonferenssiin Haagissa Hollannissa.

Kuluttajien talous- ja velkaneuvontaa toteutettiin kokeiluprojektina yhteistyönä Finlands svenska Marthaförbundin ja Maa- ja kotitalousnaisten kanssa vuonna 1992. Maksuvaikeuksissa oleville ja ylivelkaantuneille ihmisille annettiin henkilökohtaista neuvontaa kolmena päivänä viikossa.

Teemavuonna tapahtui

1991

• Valtionapu supistui. Kotitalousneuvontajärjestöt joutuivat valtion tulo- ja menoarvion mukaan lakkauttamaan 15 valtionavustuksen piirissä olevaa tointa. Marttajärjestön osuus oli kuusi tointa.
• Marttaliiton sääntömuutos hyväksyttiin vuonna 1991.
• Järjestön kehittämisseminaarit valtakunnallisena ja alueellisina tilaisuuksina
• Neuvonnan erityistulosalueiksi valittiin Ravitsemus ja ruokatalous, Kodin talous ja kuluttajavalistus, Kodinhoito, Kotipuutarhan ja ympäristön hoito
• Ekopidot vuosina 1991–1992
• Kansalaisjärjestöjen Kierrätysliike aloitti Nuukuusviikkojen järjestämisen huhtikuun loppupuolella.
• Harrastusmerkkivaatimukset uusittiin
• Paras tiedote -kilpailu marttayhdistyksille
• Julkaistiin Ravitsemusaapinen sekä Mikrokokkien Ohjaajakirja ja avainsuorituskirja
• Opintokurssit: Nainen kulttuurinsa peilinä

1992

• Valtionapu väheni edelleen. Vuonna 1992 kotitalousneuvontajärjestöt joutuivat supistamaan 20 valtionavustuksen piirissä olevaa tointa. Näistä marttajärjestöön kohdistui kahdeksan.
• Emäntälehti täytti 90 vuotta, Emäntälehden 90-vuotisnäyttely oli ensimmäisen kerran esillä Marttaliiton vuosikokouksessa, minkä jälkeen näyttely kiersi ympäri maata marttapiiriliitoissa ja useissa kirjastoissa.
• Yhdeksäs valtakunnallinen kesätapahtuma järjestettiin Tampereella, teemana Tavataan Tampereella
• Vaikuta, älä vaikene -seminaari Tampereella (Opintotoiminnan Keskusliitto ry)
• Marttapiiriliittojen välinen Ekokisa
• Ekopidot jatkuvat
• Perinneruokaviikon aiheena olivat kotimaiset kasvikset.
• Penninvenyttäjän käsikirja julkaistiin yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kanssa.
• Ikääntyneiden ihmisten ravitsemuksen ja ruokatalouden kehittämisprojekti (Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Maito ja Terveys ry ja Sosiaali- ja terveysministeriö)
• Kortteliemäntätoiminta (Jenny ja Antti Wihuri rahasto)
• Siirtokarjalaisten marttatoiminnan muistitiedon keräys, vuosilta 1944–1960
• Julkaisut: Ravitsemusaapinen, toinen tarkistettu painos, Pula-ajan ruokaohjeita, näköispainos
• Opintokurssi: Mausteyrttien kasvatus

1993–94 Harkiten ja säästäen suojelet

Fanny Luukkonen esittelee lapsille kierrästystä Nuukuusviikolla Jyväskylässä 1992.

Harkiten ja säästäen suojelet -teemavuonna oli kaiken toiminnan tavoitteena ympäristön säilyminen elinkelpoisena. Neuvonnalla ohjattiin kotitalouksia tekemään järkeviä ja taloudellisia valintoja sekä luontoa vähemmän rasittavaa kulutusta. Syvenevä lama ja työttömyyden raju nousu lisäsivät tarvetta auttaa ihmisiä vaikean ajan yli. Neuvonnan tärkeitä kohderyhmiä olivat työttömät, ylivelkaantuneet ja nuoret perheet. Teemakauden avajaisia vietettiin samanaikaisesti Nuukuusviikon kanssa huhtikuussa 1993. Ravitsemus- ja ruokatalousneuvonnassa keskityttiin väestön terveydellisten vaaratekijöiden vähentämiseen sekä ravintoarvoltaan monipuolisten ja hinnaltaan edullisten ruoka-aineiden käytön neuvontaan. Työkaluiksi julkaistiin Penninvenyttäjän keittokirja, josta sittemmin tuli menestys, sekä Marttojen sieniherkut -kirja, opintoaineisto Karista kiloja, piristä oloa sekä marttayhdistyksille ja -kerhoille Ekopidot II ruokaohjeet.

Marttojen sienineuvontavalmiuksia lisättiin järjestämällä neuvojille koulutusta. Marttaliitto ja piiriliitot järjestivät sienikursseja, sieniretkiä ja näyttelyitä. Vuonna 1993 sienineuvonta tavoitti 47 000 sienistä kiinnostunutta asiakasta. Marttaliitto oli mukana yhdessä muiden järjestöjen kanssa Liiku luonnossa, löydä luonnonantimet -kampanjassa. Perinneruokaviikon teemana oli vuonna 1993 juusto.

Kodin talousneuvonnassa panostettiin raha-asioiden hallintaan ja taloudelliseen turvallisuuteen. Kuluttajien talous- ja velkaneuvontaa jatkettiin kun laki yksityishenkilöiden velkajärjestelyistä tuli voimaan 8.2.1993. Velkaneuvonnan kysyntä lisääntyi huomattavasti. Penninvenyttäjän käsikirjaa myytiin vuonna 1993 yli 2 000 kappaletta. Leipoja säästää rahaa -neuvonta jatkui uusittujen laskelmien mukaan. Emäntälehden Järkevä kuluttaja -palstalla käsiteltiin kodin talouden asioita ja annettiin ajankohtaista kuluttajatietoa.

Elinympäristön tila huolestutti marttoja. Jätteiden hyötykäyttö, kotitalousjätteiden kompostointi, omavaraisen ruoan tuotannon valmiuksien luominen ja ylläpito kotitarveviljelyn avulla sekä lähiympäristön viihtyisyys ja siisteys olivat aiheita, joihin neuvonnassa paneuduttiin. Vuoden nimikkomarjana oli karpalo ja vihanneksena palkokasvit.

Joulukuussa 1993 aloitettiin maksullinen neuvontapuhelinkokeilu. Siihen osallistui kahdeksan piiriliittoa, jotka vuoroviikoin vastasivat neuvontapuheluihin.

Kansainvälinen toiminta ulottui sekä Afrikkaan että rajantakaiseen Karjalaan. Vuonna 1991 aloitettua Äiti ja lapsi Zimbabwessa -ohjelmaa jatkettiin. Myös Karjalan Tasavallassa vuonna 1991 aloitettu toiminta jatkui. Kotitalous- ja ryhmäneuvontakursseja järjestettiin vuonna 1993 Alavoisilla, Petroskoissa ja Thalnassa. Tietojen ja taitojen omaksumisen lisäksi tavoitteena oli neuvontaa saaneiden suomenkielen vahvistuminen ja omatoimisuuden ja yhdessä tekemisen lisääntyminen. Marttaliiton hallitus suositti jäsenille osallistumista entisen Jugoslavian johtajille osoitettuun kirjekampanjaan, jossa paheksuttiin naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja raiskauksia. Marttaliitto teki asiasta aloitteen myös ACWW:lle.

Yhteistyötä muiden neuvontajärjestöjen kanssa tehostettiin. Maaseutupolitiikan neuvottelukunnan rahoittaman neuvontajärjestöjen Yhdessä enemmän – Mera tillsammans avulla marttapiiriliitot, Finlands svenska Martahförbund sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen ja Käsi- ja taideteollisuusliiton alueyhdistykset käynnistivät lukuisia yhteishankkeita. Tämän seurauksena sekä alueiden välinen että paikallinen yhteistyö lisääntyi monella tasolla.

Kiinnostus järjestöä kohtaan näkyi myönteisenä julkisuutena sekä kiinnostuksena jäsenyyttä kohtaan. Vuoden 1994 aikana perustettiin 30 uutta yhdistystä tai kerhoa.

Teemavuonna tapahtui

1993

• Teemaviikko huhtikuussa samanaikaisesti Kansalaisjärjestöjen Kierrätysliikkeen Nuukuusviikon kanssa
• Anne Ollilan väitöskirja, Suomen kotien päivä valkenee… Marttajärjestö suomalaisessa yhteiskunnassa vuoteen 1939, ilmestyi. (SHS/Historiallisia Tutkimuksia 173)
• Naisen aseet. Suomalaisena naisena talvi- ja jatkosodassa ilmestyi. Tämä on tutkimusprojektin tuloksena julkaistu teos.
• Vuosien 1940–1970 marttatoimintaa koskeva kysely marttajärjestön toimihenkilöille, osa kysymyksistä koski siirtokarjalaista marttatoimintaa
• Kuluttajien talous- ja velkaneuvonta jatkuu (Finlands svenska Marthaförbund ja Uudenmaan Marttapiiriliitto)
• Sienineuvontaa suurelle yleisölle Helsingissä, Kaupallinen sienipoimijakurssi
• Liiku luonnossa, löydä luonnonantimet -kampanjassa mukana
• Perinneruokaviikko: juusto
• Suomen Luonnonsuojeluliiton palkinto Marttaliitolle pitkäjänteisestä työstä säästävien elämäntapojen ja kulttuuriperinnön säilyttämisestä
• Kauppa- ja teollisuusministeriön kuluttajatiedon julkistamispalkinto yleishyödyllisen kuluttajaa palvelevan tiedon tuottamisesta
• Julkaisut: Penninvenyttäjän keittokirja, Marttojen sieniherkut -kirja, Ekopidot II ruokaohjeet, Chapteja, solmuja, satuja toimintaohjeita nuorille afrikkalaiseen tapaan, Leiriohjelmaa afrikkalaiseen tapaan
• Opintokurssit: Iloa luonnosta ja kotipuutarhasta, Karista kiloja – piristä oloa
• Martat-video 14: Herkkuja lennosta (Metsästäjien Keskusliitto)
• Martat-video 15: Kaadon jälkeen (Metsästäjäin Keskusjärjestö)

1994

• Kymmenes valtakunnallinen kesätapahtuma Oulussa ”Tuukkonä Ouluun”. Toiset ajat, toiset tavat -seminaari Oulussa (Opintotoiminnan Keskusliitto)
• Valtakunnallinen sienitempaus pääteiden varsilla yhteistyössä marttapiiriliittojen kanssa
• Marttojen valtakunnallinen maksullinen puhelinneuvonta yhteistyössä marttapiiriliittojen kanssa
• Neuvontajärjestöjen palveluyhteistyön kehittäminen Yhdessä enemmän – Mera tillsammans
• Julkaisut: Penninvenyttäjän tilikirja, Penninvenyttäjän vaateaatteet, Pihasta pöytään – kotipuutarhan hyötyviljely
• Martat-video 17: Zimbabwen nainen uskoo tulevaisuuteen

1995–96   Kodista kansamme voima

Muurasjärven miesten kokki-ilta. Kuva Kaija Ahvenjärvi 1992.

Kodin merkitys korostui taloudellisesti vaikeina aikoina. Uusi teema julkistettiin helmikuun ensimmäisellä viikolla. Tapahtumassa oli esillä Vähemmän suolaa, enemmän yrttejä -näyttely sekä marttajärjestöä ja kotitalousneuvontaa esittelevä näyttely. Näyttelyt kiersivät vuoden aikana piiriliitojen tilaisuuksissa. Piiriliitot ketjukouluttivat yrtti- ja suolamarttoja, jotka esittelivät näyttelyä eri tapahtumissa eri puolilla Suomea. Seuravana vuonna onnistunutta suolakampanjaa jatkettiin ja neuvonnan tueksi julkaistiin Vähemmän suolaa, enemmän yrttejä -opas. Luonnontuoteneuvonta herätti kiinnostusta, vaikkakin huono sienivuosi 1996 vähensi neuvontaa. Neuvonnassa keskityttiin elinympäristöön vaikuttamiseen, kodin talouteen ja kuluttajavalistukseen, ravitsemukseen ja ruokatalouteen sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Kotitalousneuvonnassa korostettiin taloudellisuutta, terveellisyyttä, järkeviä valintoja sekä luontoa vähemmän rasittavaa kulutusta. Talousneuvonnan tärkeitä kohderyhmiä olivat työttömät, ylivelkaantuneet ja nuoret perheet.

Elinympäristön neuvonnan aiheina olivat järkevä kulutus, jätteiden välttäminen ja luontoa säästävä elintapa sekä hyötypuutarhaviljely ja kompostointi.

Ruoanvalmistukseen ja ravitsemukseen liittyvän neuvonnan tarve lisääntyi teemakauden aikana ja sen katsottiin olevan tärkeä neuvonta-alue myös tulevaisuudessa. Neuvonnan kasvavasta merkityksestä kertoi julkaisujen saama menestys. Pennninvenyttäjän keittokirjasta otettiin kolme uutta painosta ja Penninvenyttäjän kirjasarjassa julkaistiin villivihannesopas Kanankaalista karpaloon.

Yhteistyössä Takuu-Säätiön kanssa käynnistettiin jatkona velkaneuvonnalle Veturi-projekti eli velallisten tukitoiminta kouluttamalla vapaaehtoisia ryhmänvetäjiksi. Velkaposti-lehti perustettiin tiedottamaan velkajärjestelyssä ajankohtaisista asioista.

Vuonna 1993 aloitettu valtakunnallinen maksullinen neuvontapuhelin muuttui vakiintuneeksi toiminnaksi. Vuoden aikana asiakkaita oli yli 1 200. Myös internetiä hyödynnettiin neuvonnassa ensimmäistä kertaa vuonna 1996. Marttaliiton kotisivuilla julkaistiin vuodenajan mukaan vaihtuvaa aineistoa, lähinnä ruokaohjeita.

Kiinnostus järjestöä kohtaan näkyi myönteisenä julkisuutena sekä lehdistössä että radiossa. Vuoden aikana perustettiin 15 uutta marttayhdistystä tai -kerhoa.

Teemavuonna tapahtui

• Jäteneuvonta ja kompostointi -projekti
• Kotitarveviljely ja Viihtyisä lähiympäristö, Ympäristötalkoot-toiminnassa mukana / koulupihojen ja koulujen ympäristön parantaminen.
• Neuvonnan kolme projektia: Vähemmän suolaa, enemmän yrttejä, Hyvää kotiruokaa, Luonnonantimet hyötykäytötön
• Yrttipidot marttayhdistyksissä
• Alueelliset sienikoulutuspäivät
• Velkaneuvontaan Veturi-projekti, Velallisten tukitoiminta yhteistyössä Takuu-Säätiön kanssa.
• Kurssitoiminta Virossa
• Pohjoismaisen Emäntäliiton kesäkurssi Naiset yrittäjinä Vaasassa
• Perinneruokaviikolla Suomalaisen ruoan viikko: Syödään yhdessä kotona
• Julkaisut: Kanankaalista karpaloon -kirja, Penninvenyttäjän keittokirjasta 8. ja 9. painos
• Opintokurssit: Marttajärjestö tutuksi, 5. uudistettu painos
• Marttaliitto oli mukana suunnittelemassa naisten äänioikeuden 90-juhlavuoden julkaisua Nainen ja ääni. Martat osallistuivat eri puolilla maata järjestettyihin merkkivuoden tilaisuuksiin.
• Marttaliittoon palkattiin määräaikainen EU-koordinaattori selvittämään EU-rahoituksen ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia.

1996

• Marttojen valtakunnallinen seminaari Itäiset ikkunat Lappeenrannassa
• Elinympäristöön vaikuttaminen: Jätteiden välttäminen, hyötykäyttö ja kompostointi -projekti
• Hyötypuutarhaviljely-projekti
• Nuukuusviikon teema Korjaten kuntoon.
• Velallisten tukitoiminta eli Veturi-projekti yhteistyössä Takuu-Säätiön kanssa
• Velkaposti-lehti alkaa ilmestyä Marttaliiton ja Takuu-Säätiön yhteistyöstä.
• Maailman väestö, kulttuurit ja Suomi -seminaarit yhteistyössä Suomen Unifemin ja Väestöliiton kanssa
• Alueelliset sienikoulutuspäivät jatkuvat
• Suomalaisen ruoan viikko: Suomi – hyvien makujen maa
• Marttayhdistyksen ohjekansio
• Julkaisut: Kotisäilöjän kirja, Penninvenyttäjän keittokirja, 10. painos, Kanankaalista karpaloon, 2. painos, Vähemmän suolaa, enemmän yrttejä -ruokaohjekirjanen
• Opintokurssit: Tule terveh – astu peremmälle karjalaiseen kulttuuriin

1997–98   Yhdessä uutta rakentaen

Luut lujiksi -opintokerhot innostivat marttoja sauvakävelemään vuosikymmenen lopulla.

Uuden teeman myötä järjestön yhdeksäskymmeneskahdeksas toimintavuosi alkoi yhteiseen hiileen puhaltaen, luovasti ja rakentavasti. Yhdessä uutta rakentaen -teeman tavoitteena oli vahvistaa sekä marttajärjestön eri tasojen välistä yhteistyötä että yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Toiminta ja neuvonta oli entistä avoimempaa suureen yleisöön päin. Elinympäristöön vaikuttamisen neuvonta keskittyi jätteiden välttämiseen ja hyötykäyttöön sekä kompostointiin ja hyötypuutarhaviljelyyn. Nuukuusviikon aiheena oli Tehokkaan käytön tempaus ja Kuluttajaviraston kanssa järjestettiin Vettä terveydeksi -näyttely.

Kodin talous- ja velkaneuvonnassa keskityttiin raha-asioiden suunnitteluun ja seurantaan sekä avustettiin ylivelkaantuneita saamaan järkevä maksuohjelma talouden hallitsemiseksi. Yhteistyökumppaneina olivat sosiaalitoimi, diakoniatyö ja Pelastusarmeija. Takuu-Säätiön kanssa jatkettiin Veturi-projektia järjestämällä velallisille yhteisiä keskustelutilaisuuksia. Velkaposti lehti ilmestyi kaksi kertaa. Veturi-projektia rahoitti Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Talouden suunnittelusta ja kotitalouden rahoituksesta luennoitiin erilaisissa koulutustilaisuuksissa. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin virolaisten sosiaalijohtajien kanssa. Tilaisuuden tuloksena käynnistyi hanke, jonka aikana Penninvenyttäjän käsikirja muokattiin virolaisiin olosuhteisiin sopivaksi.

Ravitsemusneuvonnassa neuvonta jakautui kahteen projektiin, jotka olivat Hyvää suomalaista ruokaa ja Luonnon ruoka-aitta. Neuvonnassa keskityttiin rasvoihin liittyvään Siirry pehmeämpiin -kampanjaan, jossa rasvanäyttelyn esittelijöiksi koulutettiin 600 marttaa. Lokakuu oli puurokuu, jolloin puhuttiin ponnekkaasti kotoisten puurojemme puolesta. Emäntälehden puurokilpailusta saadusta aineistosta tehtiin Puurolle!-lehtinen, joka lähetettiin kaikkiin marttayhdistyksiin ja -kerhoihin puurotempausten virittäjäksi.

Vuoden 1998 poikkeuksellisen sienisadon ansiosta sienineuvonta kiinnosti kuluttajia. Marttaliitto aloitti kaksivuotisen sienimarttakoulutusohjelman, johon ensimmäisessä vaiheessa lähti mukaan kymmenen piiriliittoa. Järjestön sienikoulutusvalmiudet vahvistuivat, kun vuonna 1997 kaksi järjestön toimihenkilöä suoritti keruutuotetarkastajan tutkinnon.

Äiti ja lapsi Zimbabwessa ohjelmaa toteutettiin vuonna 1998 viimeistä vuotta yhteistyössä Jekesa Pfungwa/Vulingqondo -järjestön kanssa. Uusi kehitysyhteistyökumppani oli Burkina Faso ja siellä Paq-la Yiri -järjestö. Puurokuun tempauksella kerättiin varoja Bosnia-Herzegovinan naisille. Keräys onnistui erinomaisesti, tavoite ylitettiin puolella.

1999–2000   Martta – nainen ajassa

Martat saivat 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi oman postimerkin

Uusi teemakausi alkoi juhlien. Järjestö täytti 100 vuotta vuonna 1999 ja merkkipäivää vietettiin yhdessä ruotsinkielisten marttojen kanssa. Juhlavuoden suojelijoita olivat tasavallan presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari. Vuoden 1999 toimintaa kuvasi osuvasti pääjuhlanäytelmän käsikirjoittajan Pauliina Feodoroffin lause: “Tekeminen vaikuttaa, ei pelkkä puheen pajatus”.Juhlavuoden 1999 tapahtumat:

• Järjestön 100-vuotisjuhlat. Pääjuhla Helsingissä 11.–13.6. 1999. Juhlat järjestettiin yhdessä Finlands svenska Marthaförbundin kanssa.
• 100-vuotisjuhlia pidettiin myös Turun, Kuopion, Haminan, Vehkalahden, Tampereen, Joensuun, Hämeenlinnan, Sippolan, Ilomantsin, Pyhäselän ja Iisalmessa Ahmoon, Kirma-Ulmalan, Nerohvirran-Kotikylän, Peltosalmen ja Taipaleen marttayhdistyksissä eli yhteensä 15 yhdistyksessä
• Juhlapitoja pidettiin lähes joka yhdistyksessä
• Juhlavuoden pensas oli pihasyreeni, joita martat istuttivat eri puolille maata yhteensä 3 230 kappaletta.
• Järjestön historia Marttaa ja vähän Mariaakin sodan ajalta ja sen jälkeen julkaistiin elokuussa.
• Posti julkaisi Martat-postimerkin.
• Lucina Hagman sai nimikkokujan Helsingin Pihlajamäkeen. Samalla Lucina Hagmanin perustama Helsingin Uusi Yhteiskoulu, joka vuonna 1967 muutti Helsingin Kruunuhaasta Pihlajamäkeen, sai osoitteekseen Lucina Hagmanin kuja 4.
• Peuran museossa Rautalammilla pidettiin valtakunnallinen 100-vuotisnäyttely. Paikallisia näyttelyitä järjestettiin maakunnittain mm. Jugendsalissa Helsingissä
• Juhlavuoden käsityönä oli Sirkka Könösen ryijy Merileijat
• Juhlavuoden keittokirja Herkkuja martan keittiöstä valittiin Vuoden 1999 keittokirjaksi.

Teemavuonna tapahtui

1999

• Eurojen tuloa ennakoitiin kouluttamalla marttoja. Myös erityisryhmien kursseilla opeteltiin euroja.
• Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama erityisryhmille suunnattu Arki hanke alkoi 15 piirin alueella.
• Siirry pehmeämpiin -näyttely opasti pehmeiden rasvojen käyttöön
• Iltapäiväkerhotoimintaa kokeiltiin neljän piirin alueella
• Kotiapukoulutus alkoi Pohjois-Karjalassa
• Luut lujiksi -opintoaineisto opetti martat sauvakävelemään
• Burkina Fason kehitysyhteistyöhanke alkoi
• Julkaisut: Herkkuja martan keittiöstä, Purtavaa pieneen nälkään, Marttaa ja vähän Mariaakin, joka on Liisa Koskelaisen kirjoittama historiikki.
• Juhlavuoden nimikkopensaaksi valittiin syreeni ja martat istuttivat eri puolille maata yli 3 000 pensasta.
• Piiriliitoilla omia hankkeita mm. luomusta ja pienyritystuotteista