Papujen kasvatus

Papuja on helppo kasvattaa lämpimällä kasvupaikalla ja sato valmistuu melko nopeasti. Ruukuissa ja viljelylaatikossa pavut kasvavat erityisen hyvin, sillä niissä kasvien juuristolla on lämpimämpää kuin kasvimaalla. Ruukkuviljelyyn löydät tarkempia ohjeita täältä ja viljelylaatikon perustamiseen täältä.

Tiesitkö, että pavut ovat palkokasveja ja merkittäviä typensitojakasveja, ne myös parantavat maan kasvukuntoa. Pakokasveilla on monia hyviä vaikutuksia sekä ympäristölle että terveydelle. Aloita papujen kasvatus tutustumalla ensin palkokasvien moniin hyötyihin täällä.

Kotipuutarhoissa viljellään yleisesti tarhapapuja sekä härkäpapua ja jonkin verran ruusupapua. Tarhapapuja ovat matalat pensaspavut ja köynnöstävät salkopavut. Lämpimällä kasvupaikalla on mielenkiintoista kokeilla myös soijapavun kasvattamista. Tällä sivulla kerromme papujen kasvattamisesta yleisiä ohjeita. Tarkempia lajien kasvatusohjeita löydät lajikohtaisilta sivuilta.

Lämmin kasvupaikka

Suomessa viljeltävät pavut ovat lähtöisin Väli-Amerikasta ja ne vaativat paljon lämpöä. Tarhapavut ja soijapapu ovat erittäin hallan- ja myös viileänarkoja. Kasvu voi häiriintyä jo alle plus 4 asteen lämpötiloissa. Parhaiten tarhapavut kasvavat, kun lämpöä on noin 20–25 astetta. Härkäpapu ja ruusupapu viihtyvät myös viileämmässä.

Kuohkea kasvualusta

Paranna tiivistä maata sekoittamalla siihen kypsää kompostimultaa, savimaahan on hyvä lisätä myös hiekkaa. Härkäpapu kasvaa melko hyvin myös savimaassa. Maan happamuuden, eli pH-arvon, tulisi olla yli 6. Kalkitusaineeksi sopii hyvin dolomiittikalkki tai puutuhka, joka sisältää myös hivenravinteita. Pavut ovat typensitojakasveja, joten niille ei yleensä tarvitse antaa typpeä. Lannoitukseen voi käyttää puutarhakompostia tai vähätyppisiä orgaanisia lannoitteita. Ruukkukasvatuksessa voit käyttää kaupan säkkimultaa. Valitse tällöin mahdollisimman vähän typpeä sisältävä multaseos.

Kylvä ja hoida

Härkäpavun siemenet voi kylvää suoraan avomaalle, mutta muille lajeille esikasvatuksesta on hyötyä. Jotta itäminen olisi nopeaa, liota papujen kookkaita ja kovakuorisia siemeniä 2–6 tuntia vedessä ennen kylvöä. Kylvä siemenet aina lämpimään multaan, sillä kylmässä maassa siemenet mätänevät. Mittaa lämpömittarilla tai tunnustele kädellä maan lämpötila ennen kylvöön ryhtymistä. Lämpötilan tulee olla vähintään plus 10 astetta. Suojaa kylvökset ja kasvusto harsolla kukintaan saakka. Harson alla on lämpimämpää, eivätkä linnut pääse harson alle syömään siemeniä ja taimia. Pidä multa tasaisen kosteana ja kastele pavut aina haalealla vedellä.

Papukasvustossa voi esiintyä mustia papu- eli juurikaskirvoja. Suihkuta kirvat pois vedellä. Pahoin saastuneen kasvin latva kannattaa katkaista ja laittaa kirvoineen kompostiin. Sateisina kesinä etenkin tiheitä kasvustoja voi vaivata harmaa- tai pahkahome sekä papuruoste. Kerää sairaat kasvinosat aina pois.

Syksyllä papukasvusto saa jäädä paikoilleen kasvimaalle tai viljelylaatikkoon. Näin kesän aikana varastoitunut typpi saadaan mahdollisimman hyvin hyödyksi myös seuraaville kasveille. Keväällä jäljellä oleva kasvusto käännetään kevyesti maahan tai jätetään katteeksi. Kasvatusruukkujen mullat voi kumota puutahraan ja murustaa keväällä hyötykasveille.

Papujen käsittely ja käyttö

Pensas- ja salkopavut käytetään ruuanvalmistuksessa yleensä palkoineen. Palot voidaan valmistaa kokonaisina tai paloitella. Härkä- ja ruusupavusta käytetään yleisimmin siemenet, mutta niiden nuoria palkoja voi myös syödä.

Pavut kypsennetään aina ennen käyttöä.

Ruuaksi valmistettaessa sekä tuoreet että kuivatut pavut tulee aina kypsentää ennen käyttöä, sillä ne sisältävät myrkyllistä lektiiniä. Raakojen, pelkästään liotettujen tai riittämättömästi kuumennettujen papujen syönti voi aiheuttaa äkillisen ruokamyrkytyksen. Monet pavut sisältävät myös yhdisteitä, jotka estävät proteiinien hajoamista ruuansulatuskanavassa. Näidenkin yhdisteiden ikävät vaikutukset häviävät yleensä keittämisen aikana.

• Tuoreet pavut kypsennetään ennen käyttöä keittämällä. Keittoaika on muutamasta minuutista 10 minuuttiin papulajin mukaan.
• Kuivattuja papuja liotetaan ensin vedessä yön yli (vähintään 12 tuntia). Tämän jälkeen ne huuhdellaan ja keitetään pehmeiksi lajin mukaan. Liotusvesi kaadetaan pois.
• Kuivattujen papujen keittoajat
  • Pensaspapu 30–45 minuuttia
  • Salkopapu 30–45 minuuttia
  • Pienisiemeninen härkäpapu 30 minuuttia
  • Suurisiemeninen härkäpapu 60 minuuttia
  • Ruusupapu 90 minuuttia  

Tuoreet pavut säilyvät muutaman päivän jääkaapin kylmimmässä osassa. Palkokasvit ovat herkkiä etyleenille, joten niitä ei kannata säilyttää runsaasti etyleeniä tuottavien kasvisten, kuten tomaattien, vieressä. Papuja voi myös pakastaa tai kuivata. Papujen käyttöön ja säilöntään löydät lisää vinkkejä ruoka-aineet sivustolta.