Mikä huonekasveja vaivaa?

Joskus huonekasvit voivat huonosti. Kasvin lehdet muuttuvat kirjaviksi, kellastuvat, kuivuvat ja tippuvat pois. Nuput saattavat kuivua ja varista. Kasvissa voi näkyä myös liikkuvia tuholaisia. Yleensä oireet johtuvat kasville vääristä olosuhteista tai olosuhteiden äkillisistä muutoksista, joskus kasvitaudeista tai tuholaisista.

Huonekasvit ovat kotoisin eri puolilta maapalloa, hyvin erilaisita olosuhteista. Selvitä mistä kasvi on kotoisin ja järjestä kasville kotona mahdollisimman samantyyppiset olosuhteet, kuin missä se on alunperin luonnossa kasvanut. Kun huonekasvit saavat lajille sopivasti valoa, vettä ja ravinteita, ne voivat hyvin ja niistä tulee vastustuskykyisiä. Näin ne pysyvät terveinä, kestävät paremmin pieniä olosuhteiden muutoksia ja tuholaisten hyökkäyksiä.

Sopiva valo, ilmankosteus ja lämpötila ovat tärkeitä kasvin hyvinvoinnille

Liian niukassa valossa kasvu on honteloa, alimmat lehdet alkavat tippua, kirjavalehtiset kasvit muuttuvat vihreiksi ja kasvi kukkii heikosti. Siirrä kasvi valoisampaan paikkaan tai anna lisävaloa.

Liian voimakkaassa valossa tummanvihreät lehdet vaalenevat, lehtiin ilmestyy ruskeita laikkuja, lehtien reunat käpertyvät ja lehdet veltostuvat. Suojaa kasvi suoralta auringonvalolta.

Liian kuivassa huoneilmassa lehtien reunat ja kärjet ruskettuvat, nuput kuivuvat ja kukat tippuvat. Sumuta kasveja. Kasvien lähelle voi laittaa laakean vesiastian. Vaihtoehtoisesti aluslautaselle tai laakeaan astiaan laitetaan kevytsoraa tai kiviä ja ruukut asetellaan päälle. Vesi ei saa koskettaa ruukun pohjaa.

Liian kylmässä ja vetoisessa paikassa versot ja lehdet kehittyvät heikosti ja varisevat. Siirrä kasvi lämpimämpään paikkaan.

Liian lämpimässä paikassa lehdet nuutuvat, kellastuvat ja tippuvat. Suojaa kasvi auringonpaahteelta ja siirrä tarvittaessa viileämpään paikkaan. Sumuta, kostea ilma on viileämpää. Kellastuneet versot voi leikata pois.

Talvella ikkunan alla olevasta lämpöpatterista nouseva ilma lisää haihduttamista, jolloin  kastelua on lisättävä. Ikkunan raoista tulee usein samanaikaisesti  kylmää ilmaa, joka jäähdyttää ruukussa olevaa multaa. Jos multa on kylmää ja kosteaa, kasvin juuristo vioittuu. Tilanteen korjaamiseksi siirrä kasvi kauemmas vedosta ja lämmönlähteestä. Jos valoa on siirron jälkeen liian vähän anna lisävaloa.

Kasvit tarvitsevat myös ravinteita sopivasti

Ravinteiden puutos  aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin valon puute tai liian kuvia huoneilma. Liika lannoitus puolestaan väkevöittää kasvualustan, kasvi ei saa otettua vettä ja nuutuu. Lue lannoitusohjeet huolellisesti pakkauksesta ja toimi niiden  mukaan, niin vältät lannoitusvirheet.

Tuhoeläimet

Tuhoeläimet esiintyvät yleensä heikkokuntoisissa kasveissa. Hoida kasveja  ja tutki niitä säännöllisesti, näin kasvit voivat hyvin ja  huomaat myös tuholaiset ajoissa. Mitä aikaisemmin tuholainen huomataan, sen helpompaa ne on torjua. Varmista, ettei uusien kasvien mukana tule tuhoeläimiä.

Kasvien pinnalla liikkuvat pienet tuhoeläimet vioittavat erityisesti nuoria versoja ja lehtiä.

• Torju tuhoheläimet pyyhkimällä ne pois ja suihkuttamalla kasvia puhtaalla vedellä.
• Tuhoeläinten vioittama kasvi siirretään pois terveiden kasvien läheltä, näin estetään tuholaisten leviäminen.
• Pahoin vioittuneet kasvit kannattaa hävittää.
• Pidä uudet huonekasvit karanteenissa pari viikkoa, ja seuraa onko niissä tuhoeläimiä, enenkuin siirät ne muiden kasvien lähelle.
• Lentäviä tuhoeläimiä voi pyydystää liima-ansoilla ja niillä voi myös tarkkailla tuholaisten esiintymistä.
• Tuhoeläinten luontaiset viholliset eli biologiset torjuntaeliöt sopivat hyvin esimerkiksi parvekkeelle tai viherhuoneeseen.

Tunnista tuhoeläin

• Nuorien versojen ja lehtien pinnalla liikkuvat vihreät tai ruskeat pienet hyönteiset ovat lehtikirvoja. Kirvat imevät nestettä kasvin soluista ja versojen latvat käpertyvät ja ruskettuvat.
• Vihannespunkkien vioittamat lehdet kellastuvat ja peittyvät punkkien kutomaan seittiin. Punkit ovat nin pieniä, että ne näkyvät vain suurennuslasilla.
• Kapeat, tummat vilkkasti liikkuvat pienet hyönteiset ovat ripsiäisiä. Lehtiin ilmestyy ruskettuvia pisteitä ja lehdet kuivuvat.
• Kilpikirvat asuvat ruskeiden, puolipallomaisten kuorien alla kasvien pinnalla ja vioittavat kasveia imemällä. Toukat liikkuvat vapaasti kasvien pinnalla.  Villakilpikirvat muistuttvat pieniä pumpulitukkoja. Villakilpikirvat ja kilpikirvat vioittavat mm. saniaisia ja palmuja.