Monimuotoinen kasviryhmä

Istuta kasveja ryhmiin yksittäisten kasvien sijaan. Kasviryhmässä kasvaa useita erilaisia kasvilajeja, ja samaa lajia monta kappaletta. Monilajiset kasviryhmät ovat näyttäviä ja helppohoitoisia.

Ryhmät, joissa on eri kokoisia ja muotoisia kasveja ovat kerroksellisia ja jäljittelevät luontoa. Ne antavat hyvin näkö, melu- ja pölysuojaa. Ne on helppo rajata nurmikosta ja kulkuväylistä. Pikkupuut ja havupensaat antavat istutukselle ryhtiä myös talvella. Ryhmät sopivat hyvin myös luiskiin ja rinteisiin.

Kasvien hyödyt

Kasvit hidastavat ilmastonmuutosta, lisäävät pihan viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta ja tuottavat ruokaa. Ne sitovat pölyä, viilentävät, vaimentavat melua ja haihduttavat hulevesiä. Ennen kasvien hankkimista tutustutaan eri kasvilajeihin ja niiden vaatimuksiin. Kasvillisuus suunnitellaan pihan reuna-alueille ja yhdistämään pihan toimintoja. Monilajiset, kerrokselliset kasviryhmät ovat helppohoitoisia ja näyttäviä ja lisäävät pihan monimuotoisuutta. Samassa ryhmässä kasvaa puita, pensai-ta, perennoja ja kesäkukkia sekä hyöty-, koriste- ja luonnonkasveja. Hiiltä sitoutuu tehokkaasti ja pölyttäjät löytävät kasveista ruokaa koko elinkaarensa ajan.

Kasvillisuusvyöhyke

Puuvartisille kasveille on määritelty menestymisvyöhykkeet (I-VIII), kasvit menestyvät parhaiten niille tarkoitetulla vyöhykkeellä. Kasvien menestymiseen vaikuttaa myös kasvupaikan pienilmasto. Suojaisilla ja lämpimillä paikoilla voi kokeilla arempiakin kasveja. Toisaalta kylmillä paikoilla kannattaa suosia omaa vyöhykettään pohjoisempien vyöhykkeiden kasveja. Kasvin menestymistiedot löytyvät pääsääntöisesti taimen nimilapusta. Tiedon voi tarkistaa www.taimistoviljelijat.fi – sivustolta.

Suomi on jaettu kasvien menestymisvyöhykkeisiin (I – VIII). Vyöhykejako toimii suosituksena eri lajien ja lajikkeiden valintaan eri alueille, ja helpottaa kasvien valintaa.

Suosi suomalaista

Suosi perinnekasveja, kotimaista alkuperää olevia kasveja ja FinE-kasveja. Ne ovat turvallisia, kestäviä ja helppohoitoisia. Suosi Suomessa ja paikallisilla taimistoilla kasvatettuja taimia, koska niiden kuljetus-matkat ovat lyhyitä.

Varo vieraslajeja

Selvitä miten kasvi leviää, ennen kuin istutat uuden kasvilajin pihalle. Monet ulkomaalaiset lajit ovat levinneet kotipihoilta Suomen luontoon vieraslajeiksi. Luonnossa ne valtaavat alaa ja syrjäyttävät luonnonlajeja. Vieras-lajeilla on haitallinen vaikutus koko alueen ravintoketjuun.

Suurin osa koristekasveista on ulkomaalaista alkuperää olevia vieraslajeja. Ne ovat reheviä ja kukkivat näyttävästi, siksi niistä on tullutkin kotipihoissa suosittuja. Vieraslajit voivat kuitenkin levitä kotipihoista ympäristöön ja esimerkiksi ilmaston lämpenemisen seurauksena muuttua haitallisiksi vieraslajeiksi. Niistä voi olla monenlaista haittaa esimerkiksi alkuperäisluonnolle ja ihmisten terveydelle. Esimerkiksi alun perin Suomeen puutarhakasveiksi tuodut jättiputki, jättipalsami ja kurtturuusu ovat nykyisin haitallisia vieraslajeja ja niiden kasvustot on hävitettävä. Haitallisten vieraslajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito, sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Lue lisää vieraslajeista www.martat.fi – sivustolta.

Tarkista tuotantomaa

Kasvin nimilapussa pitää kertoa taimen tuotantomaa. Jos siinä lukee Suomi, on taimi kasvatettu yksinomaan Suomessa. Joskus tuotantomaan kohdalle on kirjoitettu kahden maan nimi, silloin taimea on kasvatettu kahdessa maassa. FinE-kasvit ja Kestävästi kotimainen -laatumerkillä varustetut taimet on kasvatettu yksinomaan Suomessa.

FinE -lyhenne tulee sanoista Finnish Elite. Merkki myönnetään vain tarkoin valituille koristekasveille, sekä marja- ja hedelmälajikkeille. Tunnuksella varistetut kasvit ovat pitkän Suomalaisen tutkimus- ja valintatyön jälkeen osoittautuneet ilmastokestävyydeltään ja kauneudeltaan hyviksi. Ne on lisätty terveistä emokasveista ja kasvatettu Suomessa. FinE-kasveja on yli 200 ja uusia tulee lisää vuosittain. Tavaramerkki on MTT:n omistama ja sen käytöstä päättävät MTT ja taimistoviljelijät ry. Lisätietoja ja kasvilajikuvauksia FinE -kasveista löydät www.taimistoviljelijat.fi -sivustolta.

Sinä päätät, mikä on rikkakasvi

Jätä osa pihasta luonnonmukaiseen tilaan. Luonnonkasvit ilmestyvät nopeasti pihan tyhjille kohdille ja luonnonkasveja on helppo kasvattaa. Ketohanhikki, pihasaunio ja piharatamo ovat monen koristekasvin vertaisia ja varmasti kestäviä. Luonnonlajeja kasvatetaan myös taimistoissa. Monet luonnonkasvit ovat myös villivihanneksia. Omalla luonnonpihalla, ilman lannoitteita kasvavat nokkoset, vuohenputket ja voikukat ovat herkullisia.

Koko kesän kukkiva kasviryhmä

Suunnittele ryhmä, joka kukkii koko kesän. Ryhmässä eri lajit kukkivat hieman eri aikoihin ja katsottavaa riittää keväästä syksyyn. Kiinnitä huomio väreihin. Varaa jokaisella kasville sopivasti tilaa, ryhmään voit istuttaa ne hieman suositeltua tiheämpään. Huomioi kasvivalinnoissa myös se, että valitset kasveja joiden kukinta-aika ei osu kesälomamatkasi kanssa samaan aikaan. Näin pääset itsekin nauttimaan kukkaloistosta.

Istuta samaan ryhmään pikkupuita, pensaita, perennoja, sipulikasveja ja matalia maanpeittokasveja. Köynnöksiä voi käyttää joko maanmyötäisesti kasvavina maanpeittokasveina tai tukea ne kehikkoon, jolloin saat istutukseen korkeutta. Ikivihreillä kasveilla teet istutuksesta näyttävän ympäri vuoden.

Kerrosta myös hyötykasvit

Koristekasvien joukkoon voi istuttaa myös hyötykasveja ja kasvimaankin istutukset voivat olla kerroksellisia. Istuta kukkapenkin reunaan salaattia tai persiljaa. Kasvimaalle saat monimuotoisen kasviryhmän istuttamalla sinne korkeita ja matalia kasveja samaan ryhmään. Korkean maissin alle mahtuu vaikka kurpitsoja, hernettä ja salaattia.