Mikä on syötävä metsäpuutarha

Syötävä metsäpuutarha on puutarhaistutus, joka nimensä mukaisesti jäljittelee luonnonvaraista metsää sekä rakenteensa että toimintojensa puolesta.

Kasvillisuudessa pyritään luonnonmukaiseen runsauteen ja kerroksellisuuteen. Kasvit istutetaan tiiviisti toistensa lomaan metsämäiseksi ryhmäksi, jossa erilaiset kasvilajit täydentävät toisiaan. Metsäpuutarhaan kuuluvat olennaisesti myös erilaiset eläimet ja eliöt. Yhdessä lajit muodostavat toimivan ekosysteemin, jossa hyödynnetään hiilen, ravinteiden ja veden luontaisia kiertokulkuja. Samalla mahdollistetaan vaivaton ja luonnonmukainen ruoantuotanto.

Syötävä metsäpuutarha on:

Kerroksellinen. Pohjimmaisena on useimmiten maanpeitekasveja. Erilaiset perennat sekä ruohovartiset ja varpukasvit muodostavat matalan kasvillisuuden kerroksen. Lisäksi metsäpuutarhassa kasvaa usein hiukan korkeampia pensaita ja korkeimpana latvuskerroksena puita.

Monilajinen. Kasvien lisäksi syötävässä metsäpuutarhassa viihtyvät linnut, pieneläimet, hyönteiset ja muut eliöt.

Helppohoitoinen. Syötävä metsäpuutarha lannoittaa enimmäkseen itse itsensä. Maanpeitekasvit tai katteet vähentävät kastelun tarvetta. Tiheä kasvusto estää rikkaruohojen kasvua. Monivuotiset lajit eivät vaadi jatkuvaa maanmuokkausta ja kylvämistä.

Luonnonmukainen ja ympäristöystävällinen. Luontoa jäljittelevä syötävä metsäpuutarha toimii pienen ekosysteemin tavoin. Se lisää puutarhan monimuotoisuutta lukuisilla kasvi- ja eläinlajeillaan. Runsas kasvillisuus sitoo ilmakehän hiiltä tehokkaasti.

Monivuotinen. Syötävään metsäpuutarhaan voidaan varsinkin perustusvaiheessa lisätä myös yksivuotisia kasveja, mutta sen perusta on aina monivuotisissa kasveissa. Se tekee puutarhasta helppohoitoisen alueen, joka kehittyy vähitellen metsämäiseksi ympäristöksi.

Uudenlainen tapa tuottaa ravintoa. Syötävä metsäpuutarha on perinteistä kasvimaaviljelyä ympäristöystävällisempää, sillä se sitoo hiiltä, tukee luonnon monimuotoisuutta ja vähentää maanpinnan eroosiota. Helppohoitoisuutensa ansiosta syötävä metsäpuutarha on myös perinteistä kasvimaaviljelyä vaivattomampaa. Monivuotiset vihannes- ja marjakasvit tukevat myös kotitalouksien omavaraisuutta.

Kasvillisuus

Syötävässä metsäpuutarhassa ravinnontuotannosta vastaavat erilaiset monivuotiset vihannekset, syötävät perennat sekä monivuotiset marja- ja hedelmäkasvit . Näiden lisäksi syötävästä metsäpuutarhasta löytyy mm. maanpeitekasvillisuutta, viherlannoituskasveja sekä erilaisia köynnöksiä, puita ja pensaita.

Maanpeitekasvit ovat matalia, nopeasti leviäviä kasveja, jotka peittävät paljaan maanpinnan. Ne pidättävät maaperän kosteutta vähentäen kastelun tarvetta, estävät rikkakasvien kasvua sekä estävät eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista. Maanpeitekasvien lisäksi maaperää voidaan peittää erilaisilla eloperäisillä katteilla. Maanpeitekasveja ovat mm. valkoapila, maahumala ja isomaksaruoho.

Syötävän metsäpuutarhan lannoittamisesta huolehtivat sinne istutetut viherlannoitus- ja typensitojakasvit. Typensitojakasvien juurinystyröissä elää typensitojabakteereita, jotka sitovat ilmakehän typpeä kasvien käyttöön. Kun kaikkien lakastuvien kasvinosien ja pudonneiden lehtien annetaan maatua rauhassa paikoillaan, vapautuvat niiden sisältämät ravinteet uudestaan muiden kasvien käytettäväksi. Tämän ansiosta syötävä metsäpuutarha ei vaadi säännöllistä lannoitusta. Typensitojakasveja ovat mm. tervaleppä, tyrni, apilat ja erilaiset palkokasvit.

Kookkaat pensaat ja puut toimivat syötävässä metsäpuutarhassa suojakasvillisuutena voimakasta paahdetta, tuulta ja hallaa vastaan. Tiheä kasvillisuus luo syötävään metsäpuutarhaan suotuisan pienilmaston, jolloin siellä voivat pärjätä myös sellaiset kasvilajit, jotka eivät pihalla yksin menestyisi.

Eliöt ja eläimet

Erilaiset pieneliöt ja eläimet ovat tärkeä osa syötävän metsäpuutarhan kiertokulkuja. Jokaisella lajiryhmällä on oma tehtävänsä, ja monimuotoinen lajisto auttaa pitämään syötävän metsäpuutarhan tasapainossa. Syötävässä metsäpuutarhassa ei käytetä lainkaan torjunta-aineita, sillä ne voivat haitata tasapainoisen ekosysteemin toimintaa ja vaikuttaa haitallisesti myös hyödyllisiin eliöihin. Lue lisää eri eliölajien hyödyistä.