Kasvimaan kasvit – suunnittele!

Kasvimaalla, palstalla ja viljelylaatikoissa voi viljellä monenlaisia hyötykasveja. Eri kasvilajeja ja lajikkeita on lukuisia ja voi olla vaikea päättää mitä kasvimaalla kasvattaisi. Mieti, mitä teidän perheessä syödään ja kuinka paljon. Haluatteko säilöä talven varalle, vai riittääkö että syötävää on vain kesän ajaksi. Pohdi myös, paljonko voit käyttää aikaa viljelytöihin? Eri kasvilajit vaativat hoitoa eri tavalla.  Aarin kokoiselle kasvimaalle on hyvä varata vähintään 60 tuntia työskentelyaikaa viljelykauden aikana. Mielikasvit ovat pääosassa, mutta joka kesä kannattaa kokeilla myös jotain uutta.

Piirrä kasvimaa ruutupaperille ja suunnittele siihen kasvien paikat.  Piirros auttaa sinua hahmottamaan kasvien tarvitseman tilan ja toimii listana siementen ja taimien hankintaan. Samalla sinun on helppo suunnitella myös viljelykierto.

Vinkkejä suunnitteluun

• Tutustu eri kasvilajeihin ja niiden viljelyyn.
• Selvitä kasvilajin kasvuaika. Kylvöstä sadonkorjuuseen kuluu aikaa kasvilajista ja lajikkeesta riippuen 1-6 kk.
• Monesta kasvilajista on saatavana useita lajikkeita ja viljelyohjeet saattavat vaihdella. Esimerkiksi porkkanan kesälajikkeet ovat nopeampikasvuisempia kuin talvilajikkeet ja sopivat hyvin tuoreena käytettäväksi.
• Selvitä kylvetäänkö kasvilajin siemenet suoraan maahan, vai onko taimet esikasvatettava? Kasvatatko itse vai ostatko taimet valmiina?

• Selvitä kuinka paljon tilaa kasvilajille on varattava (taimiväli x riviväli) = kasvutila. Esimerkiksi tillille riittää muutaman sentin taimiväli, mutta kurpitsa vaatii kasvitilaa jopa neliön alan.
• Käytä koko kasvimaan tila hyödyksi. Istuta vierekkäin leveitä ja kapeita, korkeita ja matalia, hidas- ja nopeakasvuisia sekä matala- ja syväjuurisia kasveja.
• Tee kesän aikana paikkauskylvöjä kohtiin, joissa siemenet eivät ole itäneet tai on muuten jäänyt tyhjää tilaa.
• Vältä ruokahävikkiä. Kasvata kasveja, joiden mausta pidät ja jotka tulevat varmasti myös syödyksi.

Viljelykierto (kiertoviljely)

Viljelykierto tarkoittaa, että kasvilajeja ei kasvateta joka vuosi samalla kohdalla kasvimaata, vaan niiden paikkaa vaihdetaan vuosittain. Riittävässä viljelykierrossa samaa lajia viljellään samalla paikalla vain 3-4 vuoden välein. Eri kasvilajit tarvitsevat ravinteita eri määriä, ja niillä esiintyy erilaisia kasvituholaisia ja tauteja. Jotkut kasvit ovat syväjuurisia, joidenkin juuret kasvavat vain pintamullassa, toiset ovat korkeita ja osa kasveista matalia ja peittäviä. Hyvä viljelykierto auttaa maata pysymään hyvässä kasvukunnossa. Maa muokkautuu erilaisten kasvien ansiosta koko multakerroksen paksuudelta ja ravinteet käytetään tehokkaasti, rikkakasvit pysyvät kurissa ja kasvitaudit ja tuholaiset eivät pääse yleistymään.

Jaa kasvimaa 3-4 lohkoon ja kasvata kussakin lohkossa ravinnevaatimuksiltaan samanlaisia kasveja. Kasvata yhdellä lohkolla maata parantavia viherlannoituskasveja, kuten papuja, hernettä ja auringonkukkia.

Kumppanuuskasveista on vähän tutkittua tietoa ja usein tiedot perustuvat lähinnä  kokeiluihin.

• Palkokasvit sitovat ilmasta typpeä ja luovuttavat sitä muiden kasvien käyttöön. Entisaikaan esimerkiksi perunaa ja härkäpapua kasvatettiinkin usein rinnakkain.
• Kesäkurpitsa kasvaa matalana ja maissi korkealle. Tila tulee käytettyä tehokkaasti, kesäkurpitsa peittää hyvin maanpinnan ja vähentää näin veden haihtumista maasta. Maissi puolestaan varjostaa sopivasti kesäkurpitsaa.
• Pehmeälehtinen kiinankaali on hyvä houkuttelemaan tuholaisia puoleensa esimerkiksi kaalikasveista. Kaalien välistä houkutuskasvit tuholaisineen on helppo poistaa kokonaan.
• Voimakkaasti tuoksuvat lajit, esimerkiksi yrtit ja sipuli saattavat vähentää tuholaisten esiintymistä vieruskasvissa. Esimerkiksi sipuli saattaa harhauttaa porkkanan tuholaisia. Sipulin ja porkkanan juuristo on eri syvyydellä, joten senkin puolesta ne sopisivat hyvin vieruskasveiksi.
• Samettikukan juuriston erittämät aineet vaikuttavat sukkulamatoihin. Kasvin voimakas tuoksu saattaa myös harhauttaa tuholaisia.