Lierot

Kun lieroja eli ’perusmatoja’ on puutarhamaassa paljon, myös kasvit viihtyvät paremmin. Suomessa esiintyy noin parikymmentä lierolajia.

Lierot tuottavat hedelmällisen maaperän ja vaikuttavat monin tavoin koko ekosysteemiin.

  • Lierot muokkaavat maata mekaanisesti ja vaikuttavat myös maan fysikaaliseen rakenteeseen.
  • Lierot kaivamalla käytäviä kovaankin maahan ja syömällä tietään maan läpi ne kuohkeuttavat maata.
  • Lierojen ja mikrobien yhteistoiminnan tuloksena eloperäinen aines hajoaa nopeasti, ja siihen sitoutuneet ravinteet tulevat nopeasti kasvien käyttöön.
  • Lierojen on todettu tuottavan myös kasvien kasvua parantavia kasvuhormonien kaltaisia yhdisteitä.

Kasteliero

Kastelierot kaivautuvat maahan pystysuoria käytäviä pitkin ja käyvät ajoittain ruokaa maan pinnalta. Syvällä maassa ne pärjäävät myös kuivuuden ja talven ajan. Jokaisella aikuisella kastelierolla on oma käytävä ja käytävän suulla on yleensä reikään vedettyä kasvijätettä.

Peltoliero

Peltoliero tuottaa hyvää mururakennetta maahan. Se kulkee sinne tänne lähellä maan pintaa ja samalla syö eloperäistä ainesta. Peltolierot menevät keskikesän kuivuudessa lepotilaan (diapaussiin). Liero tyhjentää suolensa, muovaa maapaakun sisälle kammion ja pinnoittaa sen lajimaiseksi kuivalla limalla. Sitten se käpertyy kammion sisälle tiukalle vyyhdelle. Sinnittelee epäsuotuisan ajan yli ja virkoaa, kun syyssateet alkavat, myös talvehtiminen onnistuu samoin keinoin. Peltoliero työntää maan pinnalle ulostekasoja. Kaivautuessaan liero syö maata ja siinä olevaa eloperäistä ainesta ja sekoittaa siitä suolessaan massaa ja pursottaa sen maan pinnalle.

Muita lieroja

Pieniä, yleensä tummia lieroja, kuten onkilierot elää aivan maan pinnan tuntumassa välillä maan alla, välillä päällä karikkeessa ja lehtikasoissa. Lähellä maan pintaa elävät lajit valmistuvat talveen tuottamalla kudoksiinsa ’jäänestoainetta’. Pakkastalvina niitä voi tuhoutuakin. Tunkiolierot ja kompostilierot elävät kompostissa ja tunkioissa helposti hajoavissa eloperäisen aineen seassa. Maaperään ne menevät tuskin lainkaan.

Lue lisää kotipihan elämästä ja kasvien suojelusta.