Suojaa hedelmäpuut myyriltä

Myyräntuhoja estetään parhaiten suojaamalla hedelmäpuun runko lumirajan yläpuolelle ulottuvalla rungonsuojalla. Rungonsuojana voi käyttää metalliverkkoa tai muovisia suojia. Suoja asetetaan huolellisesti rungon ympärille. Se upotetaan alareunasta maahan muutaman sentin syvyydeltä, varoen kuitenkin vioittamasta puun juuria. Näin suoja pysyy paikallaan ja myyrät eivät pääse suojan alitse.

Metalliverkko on rungonsuojana hyvä ja kestävä valinta, sen voi myös pitää paikoillaan kesän yli. Silmäkoon ollessa korkeintaan 7mm, eivät pienimmätkään jyrsijät pääse livahtamaan verkon rei’istä vioittamaan puuta. Verkko asetellaan lieriöksi rungon ympärille ja sidotaan niin, ettei siihen jää isoja aukkoja.  Rungon ja verkon väliin jätetään noin 5 senttiä.

Muovinen tiheä verkko rullautuu itsestään ja kietoutuu nuoren puun rungon ympärille, lisäksi se on hyvä sitoa paikoilleen luonnonnarulla. Rei’itetty muovispiraali pysyy puolestaan hyvin paikoillaan ilman sidostakin. Muovispiraali on kuitenkin umpinainen ja suojan alle muodostuva kosteus vioittaa helposti puun runkoa. Vaurioiden kautta sienitaudeille avautuu reitti puuhun. Puun kasvaessa spiraalin raot aukeavat. Muoviset suojat poistetaan aina kesän ajaksi. Rungonsuojien kunto tarkastetaan säännöllisesti, rikkoutuneet, hankaavat tai kiristävät suojat korjataan.

Muita konsteja

Lumen tiivistäminen omenapuun ympäriltä, estää myyrien kulkemisen maan rajassa. Tiivistämisen voi tehdä polkemalla lunta omenapuun tyveltä ja ympäriltä. Jänikset eivät pääse syömään verkon yli, kun lumi poljetaan myös suojaverkon ympäriltä.

Omenapuiden suojaamiseen on saatavana erilaisia karkotteita ja tuoksupalloja. Tuoksupalloja ripustetaan eläinten nenän korkeudelle, karkottamaan jäniksiä ja hirviä. Kontiaisia on hätistelty hyvin tuloksin koivutisleellä. Ääntä ja tärinää aiheuttavat karkottimet tuottavat myyrien ääniä ja vähitellen myyrät väistyvät vallatulta reviiriltä. Paristokäyttöisten karkottimien rinnalla on myös aurinkokennoilla toimivia. Osa karkottimista sopii myös talvikäyttöön.

Kotipuutarhoissa on kokeiltu myös monia muitakin, teholtaan vaihtelevia kotikonsteja jyrsijöiden karkottamiseen. Voimakkaasti tuoksuvien kasvien, kuten tuomen, mustaherukan ja seljan oksilla on suojattu perinteisesti omenapuita. Ne maistuvat ilmeisesti myös pahalle, koska jyrsijät ovat pysytelleet poissa. Oksat asetellaan aivan rungon ympärille pystyyn ja kietaistaan kiinni narulla.  Oksien tyvet voi upottaa maahan. Tuoksuvia oksia voi asetella myös omenapuun oksille.

Myyränkoloihin on laitettu valkosipulia, pakokaasua ja kananlantarakeita. Omenapuiden alle levitetty kahvinporoja ja oksille ripustettu verkkopusseissa ihmisen hiuksia. Myyriä myös ’hämätty’ istuttamalla narsisseja kasvien joukkoon. Keinot saattavat tepsiä, mutta pelkästään näihin torjuntakeinoihin ei kuitenkaan kannata luottaa, suojana eivät korvaa verkkoa.

Pikkujyrsijät ovat pöllöjen pääasiallista ravintoa ja ne ovatkin tehokkaita myyrien pyydystäjiä. Puutarhan lähelle kannattaa rakentaa pöllönpönttöjä. Myös kissat ja koirat pitävät myyriä kurissa.