Viitapihlaja-angervo
Viitapihlaja-angervo tai pihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) on nopeakasvuinen pensas, joka leviää maarönsyjensä avulla muodostaen laajoja kasvustoja. Se on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Viitapihlaja-angervon kasvatuskielto astuu voimaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen 15.8.2025.
Tuntomerkit
Viitapihlaja-angervo kasvaa 1-2 metriä korkeana pystykasvuisena pensaana. Nimensä mukaisesti sen lehdet muistuttavat pihlajan lehtiä, mutta ovat sirolehdykkäisempiä. Viitapihlaja-angervo kukkii heinä-elokuussa. Kukinnot ovat runsaat, valkeat ja pystyt huiskilot.
Alkuperä ja levinneisyys
Viitapihlaja-angervo kasvaa luontaisesti Itä-Aasiassa ja Siperiassa. Pohjoisen alkuperänsä vuoksi se kestää hyvin kylmää ja menestyy vaatimattomillakin kasvupaikoilla. Suomeen viitapihlaja-angervo on tuotu koristekasviksi ja sitä onkin istutettu runsaasti puutarhoihin sekä puistoalueille. Koristekäytöstä viitapihlaja-angervo on karannut joutomaille, tienvarsille sekä metsänreunoihin.
Haitallinen vieraslaji
Viitapihlaja-angervo leviää voimakkaasti ja valtaa kasvualaa muilta lajeilta. Se muodostaa suuria ja vaikeasti torjuttavia kasvustoja. Kasvin lehdet ja kukinnot sisältävät myrkyllistä sinihappoa, jonka vuoksi maaperän hajottajaeliöt eivät kykene hajottamaan niitä. Lehdet muodostavat maahan paksun, hajoamattoman karikekerroksen, joka estää muiden kasvilajien kasvua.
Pihlaja-angervolla on voimakas juurakko ja se kasvattaa runsaasti juurivesoja. Kasvi voi lähteä kasvuun pienistäkin maavarren paloista. Vanhimmat viitapihlaja-angervokannat eivät tuota itäviä siemeniä, mutta uusimmat lajikekannat leviävät myös siemenistä.
Viitapihlaja-angervo on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi ja 15.8.2025 alkaen sen kasvatus, hallussapito, myynti, maahantuonti ja ympäristöön päästäminen on koko Suomen alueella kielletty. Torjuntatoimiin kannattaa kotipihassa ryhtyä välittömästi, sillä torjunta vaatii säännöllisiä toimia usean vuoden ajan.
Torjunta
Tehokkain tapa viitapihlaja-angervon hävittämiseen on leikata pensaat alas ja kaivaa juurakko ylös. Seuranta on tarpeen, sillä maahan jääneet pienetkin juurakonpalat voivat lähteä uudelleen kasvuun. Kukinnot poistamalla voidaan estää siementuotantoa.
Laajoja kasvustoja voidaan torjua leikkaamalla kasvustot alas 3-4 kertaa kesässä usean vuoden ajan. Jatkuva leikkaaminen kuluttaa kasvin elinvoimaa ja säännöllisesti jatkettuna lopulta näännyttää kasvin juurakkoineen. Kasvustot voidaan myös peittää alas leikkaamisen jälkeen valoa ja vettä läpäisemättömällä peitteellä. Peite kiinnitetään huolellisesti paikoilleen usean vuoden ajaksi.
Juuret, juurakot, maavarret sekä siemeniä sisältävät kukkavarret hävitetään huolellisesti pakattuna poltettavan jätteen mukana tai toimitetaan haitallisen vieraslajijätteen keräykseen. Muut kasvinosat voidaan kompostoida normaalisti. Juurenpaloja tai siemeniä sisältävää maa-ainesta ei tule levittää tai siirtää pihan ulkopuolella.