Raparperin kasvatus
Raparperi, Rheum rhabarbarum on luultavasti yleisin suomalaisissa kotipihoissa kasvatettu monivuotinen vihannes. Se on helppohoitoinen ja monikäyttöinen vihannes, jota käytetään kuitenkin useimmiten hedelmän tapaan erilaisissa makeissa jälkiruoissa.
Kasvupaikka
Raparperi kasvaa suureksi, jopa 1–1,5 metriä leveäksi ja korkeaksi, joten varaa sille runsaasti kasvutilaa. Se viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Kasvualustan tulee olla 60–80 cm syvä, multava, ravinteikas ja vettä läpäisevä. Savimaassakin raparperi viihtyy, jos vesi ei seiso kasvualustassa.
Raparperi tuottaa satoa samalla kasvupaikalla 8-10 vuotta. Sen jälkeen kasvi kannattaa jakaa ja istuttaa uudelle kasvupaikalle. Ylimääräiset taimet voi jakaa ystäville.
Lisääminen ja istutus
Raparperia lisätään keväisin jakamalla koko kasvi, kuten perennoja. Juurakosta voi myös ottaa silmullisia juurenpaloja keväällä, ne lähtevät hyvin kasvuun. Joitain lajikkeita voidaan lisätä myös siemenistä. Raparperi istutetaan keväällä tai syksyllä. Muokkaa ja paranna kasvualusta sopivaksi. Raparperi tarvitsee runsaasti lannoitusta, joten lisää kasvualustaan kompostimultaa tai muita eloperäisiä lannoitteita. Istuta raparperi niin, että tyven päälle jää vain muutama sentti multaa. Kastele huolellisesti istuttamisen jälkeen.
Hoito
Lannoita raparperia keväisin eloperäisillä lannoitteilla, kuten lantavalmisteilla tai kompostilla.
Lehtiruoteihin voi ilmestyä jo alkukesästä hyytelömäisiä pisaroita. Varsiyökkösen toukat ovat kaivautuneet lehtiruodin sisälle ja aiheuttavat vioituksen. Toukat siirtyvät raparperikasvustoon lähellä olevasta nurmikosta tai heinikosta. Kerää vioittuneet varret pois. Raparperia ei kannata istuttaa aivan heinikon lähelle ja kasvuston ympäristö kannattaa pitää mulloksella. Kitke rikkaruohot pois pienen taimen ympäriltä. Suuret lehdet peittävät myöhemmin maan niin, ettei kitkemiselle ole tarvetta.
Kukkavarret kuluttavat kasvin vararavintoa ja vähentävät seuraavan vuoden satoa, joten ne kannattaa poistaa jo mahdollisimman pieninä.
Sadonkorjuu ja käyttö
Raparperista käytetään sen varsia ja kukkanuppuja. Lehdet ja juuret ovat myrkyllisiä. Sadonkorjuu aloitetaan aikaisintaan istuttamista seuraavana vuonna, kolmantena vuonna saa jo runsaan sadon. Satoa voidaan korjata jo aikaisin keväällä varsien ollessa sormen paksuisia. Varret nykäistään irti tyvestä käsin kiertämällä. Varmista, että koko lehtiruoti lähtee mukaan, koska varren tyngät mätänevät ja voivat pilata koko kasvin. Jätä raparperiin aina joitakin lehtiä ja varsia jatkamaan kasvua.
Kun keräät satoa säännöllisesti kasvusto tuottaa satoa koko kesän. Kukkanuput kerätään nuorina ja niitä voi maistella keitettynä. Raparperi sisältää runsaasti oksaalihappoa. Lue lisää raparperin käytöstä.
Valkaisu eli hyötö
Vanhempaa raparperikasvustoa voidaan valkaista. Keväällä, kun varret alkavat kasvaa, kasvuston päälle laitetaan valoa läpäisemätön ruukku, saavi tai ämpäri. Varret kasvavat nopeammin ja niistä tulee vaaleita, mehukkaita ja mureita. Samaa kasvia ei kannata hyötää joka vuosi, koska hyötäminen kuluttaa paljon kasvin energiaa.