Retiisi

Retiisi (Raphanus sativus) on yksi vanhimmista viljelykasveista. Eurooppaan se on tuotu 1500-luvulla Kiinasta.

Retiisi on suosittu kasvi kotipuutarhoissa. Se muodostaa rapean, korjuukelpoisen juuren jo noin kuukauden kuluessa kylvöstä. Juuren muoto vaihtelee pienestä ja pyöreästä pitkänomaiseen ja väri punaisesta valkeaan.

Jos retiisi pääsee muodostamaan kukkavartta, se muuttuu kuituiseksi ja kitkeräksi. Kasvi vaatii tasaista kosteutta ja viileää säätä kasvaakseen maukkaaksi. Jotkin lajikkeet tuottavat palkoja kukinnan jälkeen. Palot ovat syötäviä sellaisenaan.

Käyttö

käytetään tuoreena salaateissa ja ruoka-annosten sekä voileipien koristeena. Raikas maku tulee juuren sisältämästä sinappiöljystä. Retiisi syödään kuorineen. Pirteän kirpeää juuresta kannattaa lisätä salaatteihin tai rouskutella dippivihanneksena. Vahvan punaisen värinsä ansiosta siitä saa myös kauniita koristeita.

Sesonki

Retiisi kuuluu kaikkein varhaisimpiin juureksiin, sillä sen sesonki alkaa jo toukokuussa.

Säilytys

Retiisi muistuttaa juureksista tavallisia kasviksia kaikkein eniten. Se on muita juureksia vesipitoisempi, ja se myös nahistuu melko nopeasti. Sen takia sitä ei voi säilöä pitkään.

Retikka

Retikka (Raphanus sativus subsp. niger) on retiisin suurikokoinen muoto. Maku muistuttaa retiisiä tai on jopa voimakkaampi. Sisus on valkea. Nopeakasvuisen kesäretikan kuori on ohut ja valkoinen tai ruusunpunainen. Tummat retikat ovat talviretikoita ja ne kasvavat hitaammin.

Retikkaa voi syödä vaikka ohuina viipaleina tai raasteena.