Hävikistä herkkua
Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta eniten kotitalouksissa. Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä. Ruokahävikkiä voi välttää kun ruokaa valmistetaan sopiva määrä ja se säilytetään fiksusti.
Kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain 107 – 137 miljoonaa kiloa, joka tarkoittaa n. 20 – 25 kg per henkilö. Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä. Puolittamiseen on sitoutunut koko ruokajärjestelmä.
Usein aterialta jää tilkka keittoa, pastaa tai muutama peruna ja keko porkkanaraastetta. Kaikki eivät ehtineetkään syödä aamulla kaurapuuroannostaan. Hedelmäkulhossa voi olla muutama hedelmä, jotka eivät tee enää kauppansa. Mitä niistä voisi tehdä?
Ruoantähteistä voi valmistaa monenlaisia ruokia. Keitetyt perunat ja kasvikset sopivat sosekeittojen pohjaksi tai sämpylätaikinan jatkeeksi. Aamiaiselta jääneen puuron voi kätkeä sämpylätaikinaan tai vanhanaikaisesti kuumentaa rasvassa pannulla ruskeaksi ja nauttia maidon ja marjojen kera. Kuivaneet leivät voi paahtaa pannulla ja nauttia hillon kanssa tai kuutioida ja paahtaa leivästä krutonkeja keiton tai salaatin lisäkkeeksi. Kuivaneista leivistä ja sämpylöistä voi tehdä myös korppujauhoja, joita käytetään vaikka lihapullataikinaan.
Yksittäisistä juureksista ja kasviksista saa koottua maistuvan uunijuurespellin tai niitä voi raastaa ja pilkkoa kastikkeisiin tuomaan väriä ja makua.
Munakkaasta uunijäätelöön
Täytettyyn munakkaaseen saa kätkettyä monenlaisia tähteitä. Keitetyt kananmunan lohkot tekevät ”koostesalaatista” ruokaisan. Peruna- ja kasvissoseista syntyy kanamunien ansiosta koossa pysyviä pihvejä ja pyöryköitä. Perinteisen valkuaisvaahdolla peitettyyn uunijäätelöön voi lisätä monenlaisia kaapin ”aarteita”, kakun ja pikkuleivän palasia, hillopurkin loppuja… Vain mielikuvitus on rajana tähderuokien ideoinnissa!
Käytä tarkkaan
Pois heitettävän ruoan määrää pystyy halutessaan vähentämään huomattavasti. Ostetut ja itse valmistetut ruoat kannattaa käyttää tarkkaan. Ensinnäkin kannattaa erottaa toisistaan parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä -merkinnät. Parasta ennen -merkinnän jälkeenkin ruoka voi olla täysin syöntikelpoista, katso, haista, maista.
Ruokailusta tähteeksi jääneen ruoan voi laittaa rasiaan, jäähdyttää ja säilyttää jääkaapissa ja lämmittää seuraavalle aterialle tai pakastaa myöhempää käyttöä varten. Sopiva jääkaapin lämpötila on +2 – +6°C.
Suunnittele
Suunnittele ruokaostokset etukäteen ja tee kauppalista. Näin vältyt heräteostoilta ja voit ostaa useamman päivän ruoat kerralla. Kurkista jää- ja ruokakaappiin ennen kuin menet kauppaan. Pidä kotona usein käytettyjen ja säilyvien ruokien varmuusvarastoa eli kotivaraa. Kun jokin tuote on lopussa, merkitse se heti puutoslistaan.
Lue asiantuntijapostaukset Kestävä arki -blogista:
- Maija Soljanlahti: Martat-sovellus helpottaa ruokahävikin vähentämistä.
- Katri Pellikka ja Tuuli Kanerva: Vähennä hävikkiä ja säästä euroja!
- Salla Kinnunen: Enemmän suunnitelmallisuutta, vähemmän ruokahävikkiä.
- Marjo Ranta: Meneekö ruokaa roskiin?