Eläinten hyvinvointi
Kestävät ruokavalinnat ovat osa Marttojen arvopohjaa. Merkittävät ilmasto- ja ympäristöhyödyt, sekä samalla terveyshyödyt saavutetaan kasvispainotteisesti sekä suosimalla sesonkeja eli kaudenmukaisesti syömällä. Miten ruoantuotanto ottaa huomioon eläinten hyvinvoinnin? Voimme edistää eläinten hyviä elinolosuhteita omilla kulutusvalinnoillamme.
Eläinten hyvinvoinnista on säädetty laissa: Laki eläinten hyvinvoinnista 693/2023 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ® 1.1.2024 voimaan tullut uusi laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023) toi muutoksia muun muassa kipua aiheuttaviin toimenpiteisiin, eläinten pitopaikkoihin (käsittelyn mahdollistavat ja erilliset sairastilat)sekä nautojen jaloitteluvaatimusten tiukentamiseen. Lue lisää: Uuden eläinten hyvinvointilain keskeiset muutokset – Ruokavirasto
Eläimen hyvinvoinnin käsitteellä kuvataan eläimen vointia, joka sisältää sen kokemuksen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta. Siihen sisältyy muun muassa fyysinen ja psyykkinen terveys, normaali kasvu sekä hyvä hoito ihmisen huostassa oleville eläimille. Hyvinvointiin vaikuttavat esimerkiksi eläimen mahdollisuudet sopeutua ympäristön tapahtumiin ja olosuhteisiin. (Eläintieto.) Lue lisää eläinten hyvinvoinnista Suomessa Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) raportista: elaintieto.fi/wp-content/uploads/2023/12/Elainten_hyvinvointi_Suomessa_III.pdf
Tuotantoeläimistä
Tuotantoeläinten hyvinvointia voidaan mitata useammalla tavalla: tuotannolla, eläinten terveydellä, pito-olosuhteilla ja lajinomaisen käyttäytymisen toteutumisella. Olennaisena osana tuotantoeläimen elämään ja hyvinvointiin kuuluvat teuraskuljetus, tainnutus ja teurastus tai lopetus.
Eläintuotannon päästömäärissä ilmenee eroja eläinlajeittain ja jonkin verran tuotantotavoittain. Nautakarja aiheuttaa arvioiden mukaan jopa kymmenesosan kaikista ihmisen toiminnan tuottamista ilmastopäästöistä. (Animalia)
Animalian eläinoikeusraportti vuodelta 2023 https://animalia.fi/wp-content/uploads/2023/09/Animalia_elainoikeusraportti2023.pdf
Eri tuotantoeläinten hyvinvointi:
Kestävyysmerkinnät
lue tarkemmin merkinnöistä sivuiltamme Vastuullisuusmerkit | Martat.
Kala
MSC-merkki (Marine Stewardship Council) takaa kuluttajalle, että kala on pyydetty MSC-sertifikaatin kestävyyskriteerien mukaisesti ja kalan alkuperä tunnetaan. Sertifikaatin tavoitteena on varmistaa, että kalastus on säädeltyä, kalakannat säilyvät elinvoimaisina eikä meriluonto vahingoitu. Tutkimusten mukaan MSC on luotettavin ympäristömerkki pyydetylle kalalle ja edistää kestävämpiä kalastuskäytäntöjä.
Markkinoilla on ollut jo pitkään saatavilla kasvatettua kalaa, kuten luomumerkittyjä tuotteita. Vuonna 2012 myyntiin tulivat myös ensimmäiset ASC-sertifioidut (Aquaculture Stewardship Council) kalatuotteet. ASC-sertifikaatin tarkoituksena on vähentää kalankasvatuksen haitallisia ympäristövaikutuksia.
Lue lisää vastuullisista kalavalinnoista: Kalaopas – WWF Suomi.
Luomu
Luomu viittaa tuotantotapaan, jossa pyritään tuottamaan ruokaa ja muita tuotteita ympäristöystävällisesti ja kestävillä menetelmillä. Luomuviljelyssä vältetään keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita sekä suojellaan luonnon monimuotoisuutta.
Luomueläintuotannossa taas keskitytään eläinten hyvinvointiin: eläimillä on paremmat elinolosuhteet, enemmän liikkumatilaa ja ne saavat luonnonmukaista ravintoa. Luomueläinten hoidon vaatimuksissa ja ruokinnassa on otettu huomioon eri lajien luontaiset tarpeet. Esimerkiksi kanoille annetaan nokittavaa, sioille tongittavaa ja märehtijöille laidunnurmea märehdittäväksi. Niille on annettu tilaa levätä, olla luonnollisessa asennossa sekä viettää aikaa lajitovereidensa kanssa. Riittävä tila ja liikkumismahdollisuus vähentävät myös eläinten stressiä, häiriökäyttäytymistä ja sairastavuutta.
Kaikki luomutuotteita tuottava tai valmistava maatila ja yritys tarkastetaan vähintään kerran vuodessa. Luomusertifikaatti kertoo luonnonmukaisesta tuotantotavasta. Merkintöjen käyttäminen edellyttää toimijalta ilmoittautumista luomuvalvontajärjestelmään. Merkintöjä voidaan käyttää maataloustuotteissa, elintarvikkeissa, rehuissa sekä kasvien lisäysaineistossa ja siemenissä. Ennen kuin toimija ilmoittautuu valvontajärjestelmään, hänen tulee tutustua luonnonmukaisen tuotannon vaatimuksiin ja valmistella ilmoittautumiseen tarvittavat liitteet. Hyväksynnän jälkeen toimija saa luomusertifikaatin, joka todistaa, että hän kuuluu luomuvalvontaan (Ruokatieto.)
Mitä kananmunien merkinnät tarkoittavat?
Siipikarjaliiton sivusto kertoo numeromerkintöjen kertovan tuotantotavan.
0 = Luonnonmukainen tuotanto 1= ulkokananmunien tuotanto 2= lattiatuotanto 3= virikehäkkituotanto
Kananmunan alkuperä selviää kuoren leimasta
- Tuotantotapa selviää ensimmäisestä numerosta
- Maatunnus: kaksikirjaiminen lyhennys
- Tilatunnus: viisinumeroinen tilanumero
Kuoressa saattaa olla lisätietona pakkaamon tunnus. Leiman avulla voidaan selvittää munan alkuperä.
Luonnonlaitumet ja perinnebiotoopit
Luonnonlaitumet ovat maatalousympäristössä pellon ulkopuolella olevaa niittyä tai puutonta tai vähäpuustoista aluetta, jota ei lannoiteta ja jonne ei viedä rehua. Luonnonlaitumia voi olla myös muun muassa metsäsarakkeet ja pitkään laidunnetut muokkaamattomat suojavyöhykkeet.
Luonnonlaitumet edistävät luonnon monimuotoisuutta: niiden kasvillisuuden rakenne lisää mm. lajiston monimuotoisuutta houkutellen maatalousympäristöön lisää kasvi-, sieni-, hyönteis- ja lintulajeja, sillä ne tarjoavat monia erilaisia elinpaikkoja eri lajeille. Laiduntavat eläimet edistävät luonnon monimuotoisuutta monin tavoin. Niiden lantakasat tarjoavat elinympäristön monille hyönteisille, jotka toimivat ravintona petohyönteisille, pikkunisäkkäille ja linnuille, kuten kottaraisille ja pääskysille. Lisäksi lanta parantaa laitumen maaperän eliöstön aktiivisuutta, ja monipuolinen hajottajaeliöstö auttaa torjumaan loisia. (Ruokavirasto.)
Perinnebiotoopit tarkoittavat perinteisen maatalouden, laidunnuksen ja niiton ylläpitämiä niittyjä, ketoja, hakamaita ja metsälaitumia. Ne ovat perinteisen karjatalouden muovaamia ja yleensä runsaslajisia elinympäristöjä. Perinnebiotooppeja on hoidettu niittämällä ja laiduntamalla ja niitä ei ole lannoitettu, muokattu tai kylvetty. Lisää perinnebiotoopeista Perehdy perinnebiotooppeihin – Ruokavirasto ja niiden hoidosta Perinnebiotooppien hoito – Ympäristöministeriö. Luonnonlaidun ei ole perinnebiotooppi, mutta se voi kehittyä myöhemmin sellaiseksi.
Mitä voit itse tehdä lisätäksesi eläinten hyvinvointia?
Siirry kasvisruokavalioon tai kasvispainotteiseen syömiseen. Suosi kasviperäisiä tuotteita maitotuotteiden sijaan. Jos käytät kalaa, selvitä että se on kalastettu vastuullisesti esimerkiksi MSC- ja ASC-merkkien avulla ja lisäksi suosi kotimaista kalaa. Jos haluat edistää eläinten hyvinvointia ja käyttää eläinperäisiä tuotteita kuten kananmunia, maitotuotteita tai lihaa, osta luomua.
Tietoa eläinsuojelusta koululaisille: sey-elainsuojelu-ja-elainten-oikeudet-opetuksessa-web.pdf