Vinkkejä vastuulliseen ruokapöytään

Kestävä, vastuullinen ja ympäristöystävällinen ruokavalio sisältää paljon kasviksia, suosii kotimaista kalaa ja vähentää eläinkunnan tuotteita.

Vastuulliset ruokavalinnat voivat vaikuttaa monimutkaisilta ja isoja muutoksia vaativilta. Omia ruokatottumuksia ei kuitenkaan tarvitse muuttaa kerralla, vaan pienetkin askeleet vievät eteenpäin.

Lisää kasviksia joka aterialle 

Syö ruokakolmion mukaan ja ota seuraavat kuusi kevyttä askelta: 

  1. Enemmän kasviksia. Käytä apuna lautasmallia ja nauti monipuolinen kattaus kasviksia: vihanneksia, sipuleita, juureksia, salaattia ja marjoja sekä hedelmiä jokaisella aterialla.
  2. Vähemmän lihaa.  Terveysnäkökulmasta enintään 350 g punaista lihaa viikossa. Ympäristönäkökulmasta punaista lihaa tulisi syödä tätä määrää vähemmän. Punaisen lihan vähentämisen ei tulisi johtaa siipikarjan lihan kulutuksen lisääntymiseen.
  3. Vähennä hävikkiä. Suomalainen heittää ruokaa hukkaan keskimäärin 20-25 kiloa vuodessa. Ruokaa tulisikin ostaa ja valmistaa harkiten ja suunnitellen. Ruokahävikkiä tulee myös muista ruokaketjun vaiheista, mutta kuluttaja voi vaikuttaa ainakin omaan ruokahävikkiinsä.
  4. Suosi kotimaista. Vain pieni osa ruoantuotannon ympäristövaikutuksista johtuu kuljetuksesta, mutta kotimaisuudella on muitakin hyötyjä. Suomessa meillä on kestävämmät resurssit (puhdasta vettä, tarpeeksi maata) tuottaa ruokaa, kuin monessa muussa maassa. Esimerkiksi suomalaisen perunan käyttö riisin sijaan on vesivarojen kannalta parempi vaihtoehto ja kotimaisen kalan käyttö on Itämeren rehevöitymisen kannalta hyvä.
  5. Suosi sesonkia.  Satokauden aikana kasvatettaessa kasvis tai hedelmä kuluttaa vähiten ulkopuolista energiaa. Lisäksi se on sesonkiaikaan maukkaimmillaan ja edullisimmillaan.
  6. Hyödynnä luonnon marjat, sienet, riistaliha ja kalat. Luonnossa kasvaneella ruoalla on pienemmät ympäristövaikutukset, kuin kasvatetulla. Marttojen säilöntävinkkejä löydät täältä.

Muista myös lajitella pakkausjäte. Osta fiksusti pakattua ruokaa ja lajittele jätteet oikein.

Fiksummin lihaa ja muita eläinkunnan tuotteita

Ravitsemussuositusten (2024) mukaan punaista lihaa tai lihavalmisteita tulisi syödä enintään 350 g viikossa. Vuonna 2018 sitä syötiin keskimäärin 520 g.
Vuonna 2018 suomalainen kulutti keskimäärin 81,3  kiloa luullista lihaa vuodessa eli noin 1,60 kg viikossa. Kasviksien vastaava luku oli vain 64 kg vuodessa.
Lue lisää ravitsemuksesta täältä.

Lihaa  ei tarvitse jättää ruokavaliosta kokonaan pois, vaan valita voi vastuullisempaa lihaa. Naudanlihan tuotanto on hiilidioksidipäästöjen perusteella haitallisinta ympäristölle. Vastuullinen kuluttaja valitsee naudanlihan sijaan esimerkiksi riistaa, porsaanlihaa tai broileria.

  • Naudanlihakilon tuottamisesta syntyy noin 15 kg hiilidioksidipäästöjä.
  • Porsaanlihalla ja broilerilla vastaava luku on 5 kg hiilidioksidipäästöjä.

Kun syöt lihaa, valitse vastuullista kotimaista

Suomessa on hyvät vesivarannot ja riittävästi maapinta-alaa, joten lihantuotanto ei ylitä näiltä osin resursseja.  Siksi Suomessa lihantuotannosta ei ole niin suuria haittoja, kuin maissa, joissa kärsitään esimerkiksi vesipulasta.
Suomessa on myös paljon peltoalaa, jossa ei voida tuottaa muuta, kuin nurmea rehukäyttöön. Perinnebiotooppien laidunnus ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, mutta nykyinen karjatalous ei lisää monimuotoisuutta.

Maitotuotteet nestemäisinä, juustoa kohtuullisesti

Yhdistetty maidon- ja lihantuotanto tuottaa noin kolmanneksen vähemmän päästöjä kuin pelkkä pihvikarjan kasvatus. Maitovalmisteet kannattaa nauttia nestemäisinä, maitona, piimänä, viilinä sekä jogurttina, ja pitää juuston syönti muutamassa viipaleessa, sillä juustokilon valmistukseen tarvitaan noin 10 litraa maitoa. Leivän päällä juuston voi vaihteeksi korvata esimerkiksi hummuksella tai herkullisella paputahnalla.

Suosi järvikalaa

Kotimainen kala kuuluu ilmastoystävän ruokalautaselle. Kalan hiilijalanjälki riippuu pyydystysmenetelmästä. Luonnonkalojen pyydystäminen poistaa ravinteita vedestä ja vähentää rehevöitymistä. Luonnonkalat eivät myöskään kuluta rehua, joten niiden hiilijalanjälki on paljon pienempi kuin kasvatetulla kalalla. Silakka ja hauki ovat edullista ja ympäristöystävällistä ruokaa, mutta vanhat kookkaat yksilöt saattavat sisältää dioksiineja tai elohopeaa.
Suomessa kasvatetun kirjolohen hiilijalanjälki on keskimäärin vain kuudesosa naudanlihan hiilijalanjäljestä (3 kg CO2  ekv/kg) ja pienimmillään vain puolet sian- ja broilerinlihan hiilijalanjäljestä. Kasvatetut kalat sisältävät vain vähän haitallisia aineita, sillä niiden rehujen koostumusta säännellään. Noin kolmannes Suomessa syötävästä kalasta on kasvatettua ja siitä suurin osa tuodaan ulkomailta.

WWF:n kalaopas auttaa valitsemaan kalatiskillä vastuullisen vaihtoehdon. Lisäksi ympäristömerkit ovat oiva apu vastuullisten ostosvalintojen tekemisessä.