Ympäristö lautasella
Ruoka on yksi kolmesta suurimmasta ympäristökuormittajasta asumisen ja autoilun lisäksi. Ruoan ympäristövaikutusten kannalta keskeinen tekijä on se, miten ruoka on tuotettu: viljelty, lannoitettu, korjattu ja jalostettu.
Lautaselle sesonkiruokaa
Lautasmalli ohjaa syömään ympäristöystävällisesti. Vähiten päästöjä aiheuttavat avomaalla kasvatetut viljelykasvit ja vihannekset. Suuria päästöjä synnyttävät eläinperäiset tuotteet ja sellaiset kasvikset, joiden kasvatus kuluttaa paljon energiaa. Jos haluat ruokailla ympäristöä huomioiden, lounaslautaselle kannattaa poimia sesonkikasviksia ja -juureksia sekä maltillinen määrä maitovalmisteita, lihaa tai kalaa. Aterian ainekset kannattaa valita vuodenajan mukaan. Kesällä suositaan avomaalla kasvatettuja kasviksia ja vihanneksia, talvella taas syödään varastokasviksia: porkkanaa, punajuurta, sipuleja, kaalia, lanttua ja naurista. Myös marjoja, hedelmiä ja luonnonkaloja kannattaa nauttia silloin, kuin niitä luonnosta tuoreeltaan saa.
Kasvikset ja hedelmät
Kauden kasvikset, hedelmät ja marjat ovat ilmastoystävällisen ruoan perusta. Pienimmät kilokohtaiset päästöt ovat kotimaisilla perunoilla ja juureksilla, alle 0,4 kg CO2 ekv/kg. Lisäämällä kasvisten osuutta ruokavalioon vähennät ilmastokuormitusta ja lisäät ruoan terveysvaikutuksia.
Vilja
Viljakasvit ovat tärkeä osa päivittäistä ruokailuamme. Kannattaa suosia täysjyvävaihtoehtoja. Suomessa kasvatetaan ravinnoksi eniten vehnää. Kaikki viljat ovat ilmastoystävällisiä, niiden hiilijalanjälki on alle 1 kg CO2 ekv/kg. Ainoa poikkeus on riisi, jonka hiilijalanjälki on eri tutkimusten mukaan 2,5-6 kg CO2 ekv/kg. Ruokavaliossa riisin voi korvata kotimaisella vaihtoehdoilla, kuten ohralla ja kauralla.
Maito
Maidon päästöt ovat alle 2 kg CO2 ekv/kg. Juustokilon valmistukseen tarvitaan noin 10 litraa maitoa, joten sen ympäristövaikutukset ovat myös selvästi suuremmat. Maitovalmisteet kannattaa arkiaterioilla nauttia nestemäisinä, maitona, piimänä, viilinä sekä jogurttina. Juustoa voi käyttää kohtuullisesti ja silloin kannattaa valita vähärasvaisia, kotimaisia juustoja.
Liha
Suurin osa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy lihan tuotannosta. Helpoin tapa vähentää ympäristökuormaa on vähentää lihan kulutusta. Eniten ympäristöä kuormittaa naudanlihan tuotanto. Suomessa naudanliha aiheuttaa noin 15 kg CO2 ekv/kg päästöt. Kuitenkin naudat märehtijöinä syövät ruohoa, joka ei kelpaa ihmisten ruoaksi. Laidunnurmi sitoo ravinteita maahan ja estää niiden valumista vesistöihin. Laidunnus hoitaa parhaimmillaan myös perinnemaisemia. Porsaanlihan päästöt ovat lähes 6 kg CO2 ekv/kg, broilerin noin 4 kg ja kananmunien 2,7 kg. Riistalihan käyttö on ympäristöystävällistä. Lihan proteiineja voi korvata syömällä sieniä sekä erilaisia palkokasveja kuten papuja ja herneitä.
Kala
Kotimainen kala kuuluu ilmastoystävän ruokalautaselle. Kalan hiilijalanjälki riippuu pyydystysmenetelmästä. Luonnonkalojen pyydystäminen poistaa ravinteita vedestä ja vähentää rehevöitymistä. Luonnonkalat eivät myöskään kuluta rehua, joten niiden hiilijalanjälki on paljon pienempi kuin kasvatetulla kalalla. Silakka ja hauki ovat edullista ja ympäristöystävällistä ruokaa, mutta vanhat kookkaat yksilöt saattavat sisältää dioksiineja tai elohopeaa. Suomessa kasvatetun kirjolohen hiilijalanjälki on keskimäärin vain kuudesosa naudanlihan hiilijalanjäljestä (3 kg CO2 ekv/kg). Kirjolohifileen hiilijalanjälki on pienimmillään vain puolet sian- ja broilerinlihan hiilijalanjäljestä. Kirjolohen ympäristövaikutukset ovat pienentyneet noin viidenneksellä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Syynä on etenkin rehun kulutuksen tehostuminen. Kasvatetut kalat sisältävät vain vähän haitallisia aineita, sillä rehujen koostumusta säännellään. Noin kolmannes Suomessa syötävästä kalasta on kasvatettua ja siitä suurin osa tuodaan ulkomailta.
Rasvat, voi, rypsiöljy, oliiviöljy
Rasvoista vähiten ilmastovaikutuksia on margariinilla ja rypsiöljyllä, joiden hiilijalanjälki on n. 1 kg CO2 ekv/kg. Oliiviöljyn ilmastovaikutus on pienempi kuin voilla, jolla se on n. 4,8 kg CO2 ekv/kg. Rasvojen laatuun kannattaa kiinnittää huomioita ja muistaa, että hyvänlaatuisia rasvoja tarvitaan terveelliseen ja täysipainoiseen ruokavalioon. Rasvaa saa myös muista elintarvikkeista, kuten lihasta ja kalasta. Terveellisimpiä pehmeän rasvan lähteitä ovat rypsiöljy ja kalat.