Keittäminen
Keittäminen
on yleisin ruoanvalmistusmenetelmä. Keitettäessä raaka-aine kuumennetaan 100°C asteeseen vedessä tai muussa nesteessä, kuten maidossa, kala tai lihaliemessä. Nesteen tulee peittää ruoka-aine koko kypsennyksen ajan. Keittoaika vaihtelee raaka-aineesta riippuen. Säästä energiaa ja laske keittolevyn tehoa, kun kiehumispiste on saavutettu. Kiehuminen jatkuu vähemmälläkin teholla. Älä myrskykeitä älä anna kiehua voimakkaasti!
Kiehauttaminen
Neste kuumennetaan nopeasti kiehumispisteeseen, jolloin elintarvikkeen lämpötila jää 75–95°C asteeseen.
Hauduttaminen
Kun ruokaa kypsennetään nesteessä lähellä kiehumispistettä 80–90°C ja neste ei kiehu, on kyseessä hauduttaminen. Pitkää kypsymisaikaa vaativat ruokalajit, kuten lihapadat ja kokonaiset kalat soveltuvat hauduttamiseen. Ruokia voidaan hauduttaa liedellä, uunissa tai haudutusastioissa. Puuro haudutettiin entisaikana heinälaatikossa, joka voidaan korvata esim. kylmälaukulla tai erityismuovista valmistetulla haudepesällä.
Ryöppääminen
Ryöppääminen on nopeaa ruoka-aineen keittämistä runsaassa nesteessä. Ruoka-aineen ei ole tarkoitus kypsyä vaan sillä pyritään pehmentämään ruoka-aineita, poistamaan makuhaittoja tai hidastamaan pakastettavien kasvisten entsyymitoimintaa ja parantamaan niiden säilyvyyttä.
Sienien karvasaineiden tai myrkyn poistamisessa puhutaan usein ryöppäämisestä, vaikka pitäisi puhua keittämisestä. Tuoreita, puhdistettuja korvasieniä keitetään väljässä vedessä kaksi kertaa, 5 minuuttia kerralaan. Keitinvesi kaadetaan välillä pois ja sienet ja kattila huuhdotaan puhtaalla vedellä. Toimenpide uusitaan 2 kertaa. Keittämisen aikana on tuuletettava hyvin.
Kalttaaminen
Mantelin ja tomaatin kuorimineen onnistuu parhaiten kalttaamalla. Tomaattiin tehdään ristiviilto terävällä veitsellä kannan vastapuolelle ja kastetaan nopeasti kiehuvaan veteen, minkä jälkeen kuori irtoaa helposti. Mateen kalttauksessa kiehuvaan veteen upottamisen jälkeen kalan pinta rapsuteen puhtaaksi veitsellä.
Höyryttäminen
Höyryssä keitettäessä säilyvät paremmin ruoan ravintoaineet ja makuaineet kuin vedessä keitettäessä, sillä ne eivät liukene keitinveteen. Ruoan kypsymiseen kuluu enemmän aikaa kuin vedessä keitettäessä. Höyrykattila, jota voidaan kutsua myös kerros- eli sarjakattilaksi, koostuu vesikattilasta, jonka päällä on yksi tai useampi pohjasta rei’itetty kattila. Sähkökäyttöisessä höyrykeittimessä laitetaan vesi keittimen pohjalle, ruoka-aineet höyryastioihin, joita voi olla useampi päällekkäin ja ajastimesta valitaan kypsymisaika. Keittimelle on hyvä varata oma paikka keittiön työtasolta, jotta se on helposti käytettävissä.
Vesihauteessa keitettäessä käytetään kattilaa tai uunia. Kerroskattila sopii hyvin puuro, kalamurekkeen valmistamiseen. Suklaa saadaan kätevästi sulamaan pienessä kattilassa, joka upotetaan suurempaan kattilaan täynnä kiehuvaa vettä. Paahtovanukas (Crème Caramel) valmistetaan uunissa vesihauteessa. Annosvuoat asetetaan syvälle uunipelille tai korkeareunaiseen uunivuokaan. Ympärille kaadetaan kuuma vesi ja vanukkaan annetaan kypsyä hiljalleen uunissa.
Painekeittäminen
Painekattilalla päästää 120°C asteen kypsennyslämpötilaan. Keittoaika on noin puolet lyhyempi tavalliseen keittämiseen verrattuna ja siten energiaa säästävä ruoanvalmistusmenetelmä. Painekeittäminen soveltuu erityisesti pitkän kypsennysajan vaativille ruoille. Ilmatiiviin kannen avulla painekattilaan muodostuu ylipainetta, jolloin yli 100°C lämpötila lyhentää keittoaikaa. Kannen höyryventtiilin avulla voidaan tarkkailla painetta. Tärkeää on myös olla täyttämättä painekattilaa liian täyteen. Kantta ei tule avata ennen kuin paine on laskeutunut. Laskemalla kylmää vettä painekattilan päälle, astianpesualtaassa saa paineen laskeutumaan. Turvallinen tapa käyttää painekeitintä on tutustua kattilan käyttöohjeisiin.
Mikroaaltokypsentäminen
Mikroaaltouunin magnetroni synnyttää mikroaaltoja, jotka saavat ruoan vesimolekyylit värähtelemään. Vesimolekyylien hangatessa toisiaan syntyy lämpöenergiaa. Mikroaallot ovat ionisoimatonta säteilyä eivätkä aiheuta mitään solumuutoksia. Ruoka lämpenee sisältä ulospäin päinvastoin kuin tavallisessa ruoanvalmistuksessa. Kypsentäminen muistuttaa lopputulokseltaan keittämistä. Ruokiin saadaan väriä ruskistusvastuksen tai ruskistusastian avulla.
Kasvikset ja kala sopivat parhaiten mikroaaltokypsennykseen. Kypsennettävä raaka-aine ja valittu teho vaikuttavat kypsentämisaikoihin. Jaksottainen kypsentäminen on tehokkaampaa kuin pitkä yhtäjaksoinen kuumentaminen, jolloin on helpompi seurata kypsennysprosessia ja elintarviketta ei yli kypsennetä. Mikrokypsennyksen jälkeen on hyvä antaa lämmön hetken tasaantua, jolloin jälkikypsennys on vielä käynnissä.
Mikroaaltouuni on helppo pitää puhtaana. Joka käytön jälkeen on hyvä pyyhkiä uuni ja uunin luukku puhtaaksi kun uuni on vielä kostea. Mikrokuvun avulla vältytään ruoan roiskeiden leviäiminen uunin sisäpinnoille. Mikrokupu auttaa myös lämmön jakautumiseen tasaisesti ruoassa ja estää ruokaa kuivumasta. Mikrossa käytettävien astioiden tulee läpäistä mikroaaltoja. Sopivia materiaaleja ovat paperi, pahvi, puu, mikroon soveltuvat muovit, lasi ja keramiikka, jossa ei ole metallivärikoristeita. Mikroaaltouunia ei saa käynnistää tyhjänä. Siellä tulee aina olla jotain vesipitoista, jolloin mikroaallot eivät kimpoa takaisin uunin seinistä magnetrooniin ja riko mikroaaltouunia.
Mikroaaltouuniin sopivien astioiden merkkejä:
