Muikku

Maukas muikku on sisävesiemme tärkein talouskala.
Kotimaisen luonnonkalan syöminen on ekoteko – kalastaminen vähentää järvien rehevöitymistä.

Muikku (Coregonus albul) on siian sukuinen pieni lohikalalaji. Muikku on yleensä 12-20 cm pitkä ja painaa 10-70g. Pienimmillään muikut ovat noin viisisenttisiä, ns. neulamuikkuja. Muikku on kyljistään hopeanhohtoinen ja selkäpuolelta tumman sinivihreä tai ruskehtava. Evät ovat tummat, ja lohikalojen tapaan muikullakin on selän takaosassa rasvaevä.

Elinympäristö ja kalastus

Muikkua esiintyy varsin pienellä alueella Itämerta ympäröivissä maissa ja Suomi on muikun keskeisintä levinneisyysaluetta. Suomessa muikku esiintyy eniten Järvi-Suomessa. Haluttuna talouskalana muikkua on siirtoistutettu kaikkialle Suomeen lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia.

Muikku on ulappavesien parvikala ja se suosii syviä, puhtaita, kirkkaita ja karuhkoja vesiä. Parvet liikkuvat päivällä syvänteissä ja illalla pinnassa. Pimeän tullessa parvi hajoaa ja kokoontuu uudelleen taas aamulla.

Muikku on saalismäärän ja arvon mukaan laskettuna sisävesiemme tärkein talouskala. Vuotuinen saalis on noin 2,5 miljoonaa kiloa. Muikku kestää kalastusta hyvin ja on Suomessa lajina elinvoimainen.

Muikun käsittely

Muikkua ei tarvitse suomustaa. Syötäviä osia ovat kokonainen kala, josta on mahdollisesti poistettu vain sisäelimet, rintaevät ja pää. Muikusta ei poisteta ruotoja. Neulamuikkuja ei perata lainkaan.

Usein muikut perataan puhkomalla eli sisälmykset poistetaan ilman vatsan avaamista: Ota muikusta kiinni molemmin käsin niin, että sen vatsapuoli on alaspäin. Taivuta päätä selkäpuolelle päin niin, että pää irtoaa. Vedä sitten rauhallisesti päätä poispäin, jolloin mukana tulevat sisälmykset. Paina kevyesti toisen käden sormilla muikun vatsan kohdalta. Voit irrottaa pään myös leikkaamalla saksilla niskapuolelle viillon. Huuhtele lopuksi.

Muikut voi siivota myös keittiösaksilla: Pää ja rintaevät leikataan yhdellä leikkuulla, toisella avataan vatsa. Seuraavaksi poistetaan suolet käsin tai pienellä veitsellä. Lopuksi nopea huuhtaisu.

Syyskalastuksen aikana muikuista saadaan myös mätiä. Arvostettu muikunmäti on pienirakeista ja sen värivaihtelee oranssinpunaisesta oranssinkeltaiseen.

Muikku raaka-aineena

Muikkuja voidaan käyttää monin eri tavoin valmistettuna. Niitä on tarjolla niin kokonaisina, perattuina kuin fileinäkin. Niitä löytyy myös valmiiksi savustettuina, hiillostettuina ja friteerattuina. Tunnetuimpia muikkuruokia ovat paistetut muikut ja muikkukukko. Lisäksi muikusta on tarjolla myös erilaisia säilykkeitä. Muikunmäti tarjotaan usein osana kalalautasta tai blinien lisukkeena.

Säilytys

Tuoreen kalan säilytyslämpötila on 0-2 astetta. Kotioloissa tuore kala kannattaakin valmistaa ruoaksi vuorokauden sisällä ostohetkestä. Savustettu tai paistettu kala sen sijaan säilyy pari kolme päivää.

Terveysvaikutukset

Suuri osa muikkujen sisältämästä rasvasta on ihmiselle terveellisiä omega-3 -rasvahappoja. Rasvahapot syntyvät järvien kasviplanktonissa, josta ne päätyvät eläinplanktoniin, jota muikku käyttää ravintonaan kokon elämänsä ajan. Koska muikku ei juuri syö muita kaloja, se ei kerää itseensä ympäristönsä haitta-aineita.

Ympäristönäkökulma

Suomalainen sisävesien muikku on hyvä valinta ruokapöytään. Muikun pyytäminen troolaamalla aiheuttaa jossain määrin sivusaaliita, mikä voi olla haitallista uhanalaisten lohikalojen kannoille. Yleisesti muikku on kuitenkin kestävä valinta ruokapöytään. Muikkujen kannat vaihtelevat luontaisesti, mutta muikun kalastus ei kuitenkaan vaaranna kantojen vahvuutta.