Saara Mikkola

Saara Sinikka Mikkola  (o.s. Annala, 17. toukokuuta 1927 Kaustinen – 15. joulukuuta 2012 Hämeenlinna) oli suomalainen poliitikko ja kunnallisneuvos sekä Marttaliiton puheenjohtaja vuosina 1969–1975. Marttaliiton kunniapuheenjohtajaksi Mikkola kutsuttiin järjestön 100-vuotisjuhlavuonna 1999.

Mikkolan vanhemmat olivat rovasti ja Maalaisliiton kansanedustaja Juha “Jussi” Anton Annala (1897–1967) ja alakansakoulunopettaja Selma Maria Toivola (1897–1964). Hänen puolisonsa oli vuodesta 1951 alkaen rovasti Antti Mikkola, jonka kanssa hän sai kolme lasta: Jussi, Maria ja Jaakko. Lapsista Jaakko Mikkola (1961) on toiminut Kymenlaakson maakuntajohtajana vuodesta 2016.

Mikkola valmistui filosofian maisteriksi Helsingin Yliopistosta vuonna 1951. Hän työskenteli äidinkielen opettajana Jokioisissa, Urjalassa ja Hämeenlinnassa vuoteen 1987 saakka.

Pahin harhakäsitys on, että uskotaan meidän olevan vain iäkkäitä ompeluseuralaisia. Tietysti mekin juomme kahvia, mutta pääasia se ei ole.

Mikkola toimi ensin Marttaliiton valtuuskunnan varapuheenjohtajana vuosina 1963-1969 ja sitten puheenjohtajana vuosina 1969-1975. Etelä-Hämeen Marttapiiriliiton puheenjohtajana hän oli vuosina 1965-1981. Järjestötyön perheenemännille antamat valmiudet saivat Saara Mikkolalta tunnustusta. Hän haastoi martat jakamaan tietoja ja taitoja, joiden avulla naiset yhä runsaammin voisivat osallistua yhteisten asioiden hoitoon sekä kunnallisella että laajemmallakin tasolla.

Mikkolalle myönnettiin Marttaliiton suuri kultainen ansiomerkki 90-vuotisjuhlavuonna 1989. Kunniapuheenjohtajaksi hänet kutsuttiin järjestön 100-vuotisjuhlavuonna 1999. Kunniapuheenjohtajana Mikkola haastoi martat jakamaan yhteisten asioiden hoidossa tarvittavia tietoja ja taitoja.

Mikkola toimi lukuisissa kunnallisissa luottamustoimissa, mm. Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä, ja kansanedustajana vuosina 1975–1987 Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmässä. Hän puhui painokkaasti perheenemännän sosiaali- ja eläketurvan puolesta.  Eduskunnassa tekemissään aloitteissa hän esitti, että kotona suoritettu hoito- ja palvelutyö olisi laskettava mukaan kansantuloon. Kunnallisneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 1990.

Lähde: Elvi Koivulahti. Sydämenasiat syntymäpäivänä. Emäntälehti 1977/8