Sirkka Kouki

Ammattikasvatusneuvos Sirkka Eeva Aleksandra Kouki (27. maaliskuuta 1917 Virolahti – 10. elokuuta 1989 Helsinki) oli Marttaliiton kunniajäsen, Marttaliiton toiminnanjohtaja ja suomalaisen kotitalouseneuvonnan ja -opetuksen keskeinen vaikuttaja.

Sirkka Kouki syntyi Vironlahdella keväällä 1947. Hänen vanhemmat olivat maanviljelijä Santeri Kouki ja Aleksandra Nieminen. Hänen sisaruksiaan olivat Toini Kyllikki Kouki ja Anna-Liisa Ihamuotila. Kiinnostus kotitalouteen syntyi jo lapsuudenkodissa Virolahdella. Koukin taitava ja kotitaloustaitoja arvostanut äiti tutustutti tyttärensä marttatyöhön.

Kouki pääsi ylioppilaaksi vuonna 1936, valmistui kotitalousopettajaksi Järvenpään opistosta vuonna 1940 ja suoritti vuonna 1954 Helsingin yliopistossa maatalous- ja metsätieteen kandin ja 1955 maisterin tutkinnon. Hän työskenteli Jokioisten kotitalouskoulun talousopettajana 1941 ja Itä-Hämeen maanviljelysseuran kotitalouskonsulenttina 1942–1944, kunnes aloitti työt Marttaliitossa.

Työura

Vuosina 1944–1947 Kouki työskenteli Marttaliiton kotitalousekonsulenttina ja 1947–1957 liiton toiminnanjohtajana. Kouki toimi samanaikaisesti myös Emäntälehden toimitussihteerinä 1944–1947 ja päätoimittajana 1947–1952. Näinä vuosina tulivat näkyviin hänen määrätietoinen suunnitelmallisuutensa ja rohkeutensa vaikeidenkin asioiden alullepanijana. Sotavuosien jälkeen liiton talous oli saatettava vakaalle pohjalle. Koukin toimikaudella rakennettiin myös Marttatalo, josta muodostui suunnitelmien mukainen järjestön toiminnan keskus.

Vuonna 1957 Kouki nimitettiin maataloushallituksen kotitalousosaston osastopäälliköksi ja myöhemmin ammattikasvatushallitukseen. Virassa hänen vastuualueenaan olivat sekä kotitalousneuvonta että kotitalousopetus. Myöhemmin Kouki kertoi Marttojen varoitelleen tätä virastotyöstä: Heidän mielestään tämä oli aivan liian toimelias sopiakseen “hidassoutuiseen byrokratiaan”. Marttaliiton ajoilta Koukille jäi tavaksi tehdä työssään toimintasuunnitelmia. Koukin tavoitteena ja omana ihanteena oli mahdollisimman yhtenäinen koulujärjestelmä, jossa ihminen voisi helposti siirtyä koulutuksesta toiseen sen mukaan miten asuinpaikka, työolot ja perhesuhteet vaatisivat.

Kouki osallistui kotitalousalan asiantuntijana monien kotimaisten suunittelu- ja valmisteluelinten työhön ja edusti Suomea useissa kansainvälisissä komiteoissa ja kongresseissa. Kotitalous-lehden toimituskunnan puheenjohtajana hän toimi 1958–1968.

Töiden ohessa Koukilla oli lukuisa määrä alansa luottamustoimia. Hän toimi mm. Kotitalouskeskuksen hallituksen jäsenenä 1947–1954, sosiaalihuollon keskushallituksessa 1947–1951, SOK:n kotitalousvaliokunnassa 1949–1959 ja valtion ravitsemustoimikunnan jäsenenä 1957–1973. Vapaa-ajallaan Kouki oli innokas salapoliisiromanien lukija. Kesälomat hän vietti esimerkiksi ystävättären kanssa autoillen ympäri Eurooppaa.

Kun vaikeaa pulmaa koettaa joka päivä auttaa edes vähän, kertyy sen hyväksi tehtyjä työhetkiä vuodenkin mittaa monta. Ja siitä ne solmut usein aukeavat.

Kunnianosoitukset

Sirkka Koukin yhteydet Marttaliittoon säilyivät tiiviinä myös tämän ministeriöuran aikana ja sen jälkeen. Koukille myönnettiin Marttaliiton suuri  kultainen ansiomerkki vuonna 1963 ja Marttaliiton kunniajäseneksi hänet kutsuttiin vuonna 1977.

Suomen Leijonan Ritarikunnan komentajamerkin Sirkka Kouki sai vuonna 1978. Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi hänet vihittiin vuonna 1984.

Kirjoituksia ja julkaisuja

• Suunnittelua kotitaloustyöhön, 1955
• Perheenemäntä kodin raha-asioiden hoitajana, 1957
• Kodin talousoppi, 1962
• Kotitalous ja yhteiskunta, 1968