Sota-aika

Sota-aikana martat muonittivat evakoita ja lähettivät paketteja reserviläisille ja tuntemattomalle sotilaalle sekä pitivät rintaman läheisyydessä sotilaskoteja ja pesuloita. Neuvojat pitivät kursseja korvikeaineiden käytöstä ja opastivat tehokkaaseen puutarhamaan käyttöön.

Turun Marttayhdistyksen työtuvassa valmistui reserviläisten käyttöön mm. alusvaatteita 1939.

Uusi vuosikymmen alkoi monilla karjalaisilla marttayhdistyksillä haikeissa merkeissä. Monet olivat joutuneet lähtemään edellisvuoden lopussa evakkotaipaleelle. Vuoden alussa pidettävä vuosikokous pani ajattelemaan käytännön asioita. Räisälän Tiurin Marttayhdistyksen puheenjohtaja lähetti Ilmajoelta kirjeen omaan piiriliittoonsa Viipuriin, jossa kyseli, miten vuosikokous 11.1.1940 pidetään, kun koko yhdistyksen arkisto jäi Karjalaan.

Kursseja vähistä raaka-aineista

Alkuhämmingin jälkeen pääsi toiminta kuitenkin käyntiin. Vuosikokoukset toiminnan suunnitteluineen pidettiin kuten ennenkin tammikuun aikana. Monet läntisen Suomen marttayhdistykset saivat evakoista uusia, aktiivisia jäseniä. Käsityöiltojen lisäksi pidettiin kursseja korvikeaineiden käytöstä. Monet ruokakurssit jouduttiin raaka-ainepulan vuoksi korvaamaan havaintoesityksillä, joita kuitenkin järjestettiin joka puolella maata. Erilaiset tuunauskurssit olivat suosittuja, vaikka tuohon aikaan tuunauksesta ei vielä mitään sanana tiedettykään. Lapsille tehtiin vaatteita aikuisten vaatteista, hameesta saatiin lämmin liivi jne. Suosituimmat taisivat olla kuitenkin tallukkakurssit, sillä nahkaa ei juuri ollut saatavilla siviilien kenkiin. Asia oli, kuten Aino Ylänen oivasti on sommitellut Hämeen-Satakunnan Marttapiiriliitto ry 1926–1979 runon muotoon tehdyssä historiakatsauksessaan:

Kehrättiin ja kunnostettiin
vanhat vaattehet varoiksi,
lumppukasat lämpimiksi. 
Tehä taittihin tallukoita
keinutuolinkin matoista,
vanhan hameen helmuksista.
Pienenettiin, käännettihin,
parsittihin, paikattihin, 
kyllä ommella osattiin.  

Yhdistysten palkkaamat neuvojat pitivät marttojen lisäksi kursseja myös miehille. Helsingin Marttayhdistys järjesti kaupunkiin töihin jääneiden miesten pyynnöstä ruuanlaittokurssin. Miehet lahjoittivat opettajalleen Anni Happoselle kiitokseksi hopeisen sokerirasian, jossa voi kuljettaa kylään mennessä omia sokereita. Neuvojat opastivat myös tehokkaaseen viljelymaan käyttöön. Niinpä Jyväskylässäkin martat kasvattivat perunoita kirkkopuistossa.

Sota-aikana ottivat yhdistykset tavaksi tukea erilaisia huonoon asemaan joutuneita ryhmiä. Ihan aluksi lähetettiin tuntemattomalle sotilaalle ja reserviläisille paketteja. Esimerkiksi Porin Marttayhdistyksen jäsenet, noin 40 marttaa, lähettivät vuonna 1941 lähes 250 pakettia. Muusta avustustoiminnasta voi mainita mm. invalideille kerätyt vanhat silmälasit, inkeriläisperheille ja rajaseutujen asukkaille laitetut vaate- ja lahjapaketit ja ryhtyminen Kotilieden kautta kummeiksi. Talvisodan jälkeen kannettiin huolta niistä sotilaista, jotka eivät voineet toipua vammoistaan kotona. Jälleenrakennusvaiheessa tuettiin edellisten lisäksi ainakin Ensikotitoimintaa.

Oman lisänsä yhdistysten toimintaan antoi toimiminen evakoiden tai sotilaiden hyväksi. Vaikka 1930–40-luvun taitteessa monet aktiiviset naiset liittyivät lottiin, jäi martoillekin vielä paljon puuhaa. Yhdistyksissä leivottiin sotilaille näkkileipää ja rintaman lähettyvillä pidettiin sotilaskoteja ja pesuloita joissa huollettiin sotilaiden vaatteita. Evakoita muonitettiin ympäri Suomen. Useilla yhdistyksillä oli myös neuvonta-asemia tai huoltoemäntiä.

Suurin tulonlähde martoilla sodan aikaan oli valtio ja kunnat, jotka tukivat yhdistyksiä sotaan liittyvissä toiminnoissa. Rahaa runsaaseen toimintaan saatiin myös myyjäisistä, joita varten Kansanhuolto myönsi monille yhdistyksille kankaanostolupia.

Piiriliitot toimivat Vapaan huollon avustusten jakajana, minkä vuoksi lähes kaikissa kunnissa oli jonkun järjestön neuvoja. Vapaan huollon toiminta teetti runsaasti monenlaisia töitä aina pellavan viljelystä mannekiiniesityksiin saakka.

Kirsi Vesterbacka

Sotavuosien 1939–1945 naisten perinne, julkaisija Tammenlehvän Perinnelitto 2012. Lähde: Tammenlehvän Perinneliitto www.tammenlehva.fi