Syreenit

Syreenit – Syringa

Syreenit ovat suomalaisissa pihoissa kaikista yleisimpiä pensaita, jotka moni yhdistää alkukesän tuoksuihin ja näyttävään kukintaan. Kansankielellä syreeneitä kutsutaan myös sireeneiksi.

Yleisesti syreeneistä

Syreeneitä on kolmisenkymmentä eri lajia ja niiden useita eri risteymiä, eli lajikkeita on todella paljon. Osa niistä selviää Suomessa ihan pohjoisinta Lappia myöten. Suomessa kasvavien lajikkeiden kukinta alkaa kesäkuun alussa pihasyreenin kukinnalla ja sitä seuraa isabellan ja puistosyreeneiden kukinnat.

Runsain kukinta tulee aurinkoisilla kasvupaikoilla, mutta pisimpään kestävät varjossa kasvien pensaiden kukat. Syreenit viihtyvät parhaiten kalkitussa, tuoreessa ja ravinteikkaassa maassa. Mitä vanhempi pensas on, sitä paremmin se kestää kuivuutta. Lajikkeesta riippuen syreenit kasvavat muutamasta metristä neljän metrin korkeuteen.

Pihasyreeni Syringa vulgaris I-VI

Pihasyreeni on tuotu Suomeen jo 1700 -luvulla ja sitä on ollut helppo jakaa juurivesoista. Ehkä helppouden tai kauniin kukintansa ansiosta siitä onkin tullut Suomen yleisin koristepensas.

Pihasyreenillä on vaaleanliilat kukat, jotka kukkivat kartiomaisena, kerrannaisena terttuna vanhojen versojen päissä. Valkoinen ’Alba’ on hieman harvinaisempi ja sen lehdet ovat vaaleamman vihreät. Pihasyreenit ovat isoja pensaita tai jopa pieniä puita, noin 5 metriä täysikasvuisina. Niitä käytetään pihoissa ja puistoissa yksittäisinä tai aidannepensaina. Maa saa olla ravinteikas. Pihasyreenit kestävät voimakastakin nuorentamista ja suurimpia vanhoja oksia kannattaakin leikata pois, jotta pensas pysyy hyvänä.

Pihasyreenit ovat alun perin lähtöisin Balkanilta. Eteläisemmässä Euroopassa sitä voi kasvaa luonnossakin, mutta täällä pohjoisessa se pysyy istutuspaikallaan. Tosin se kasvattaa runsaasti juurivesoja.

Unkarinsyreeni Syringa josikaea I-VIII

Hyvin talvenkestävä unkarinsyreeni menestyy myös Lapissa. Sillä on leveä kasvutapa ja siksi se sopii hyvin pensasaidaksi. Voi kasvaa 3–4 metriä korkeaksi vapaasti kasvavana. Unkarinsyreenillä on tummansiniliilat kukat, joiden teriöiden liuskat ovat pystyjä. Tämä erottaa kukat puistosyreenin kukista, jolla kukan teriönluiskat ovat sivulle päin siirottavat ja kokonaan aukinaiset.

Puistosyreeni Syringa x henryi I-VIII

Hyvin talvenkestävä lajike, jolla on vaaleansiniliilat, punasävyiset tai ihan valkoiset leveät kartiomaiset kukinnot. Jyväskylästä löydetty tummanvioletti ’Ainola’ lajike on saanut FinE® -tunnuksen. Puistosyreenistä on myös liilanpunainen ’Julia’ ja valkoinen ’Tammelan kaunotar’ -lajikkeet.

Isabellansyreeni Syringa Preston-Ryhmä ’Holger’ FinE® I-VI (I-VII)

Kotimainen ’Holger’ lajike on puhtaanvalkokukkainen syreenilajike, joka kukkii kesäkuun puolivälissä noin kolmen viikon ajan. ’Holger’ voi kasvaa jopa neljän metrin korkuiseksi pystyversoiseksi näyttäväksi pensaaksi.

Kaarisyreeni Syringa x josiflexa ’Veera’ FinE® I-VI

’Veera’ on nuokkuvakukkainen syreenipensas, jonka kukkien väri voi liilanpunaisesta vaaleanpunaiseen. Kukinta alkaa noin kesäkuun puolessa välissä. Kaarisyreeni on kestävä ja pystyhaarainen lajike, joka kasvaa noin 3–4 metriseksi.