Kiertääkö hyvä kauttasi

Olemme osa ruokaketjua, emme sen päätepiste. Kun syömme ja lajittelemme fiksusti, pääsevät arvokkaat ravinteet typpi ja fosfori tehokkaaseen käyttöön eivätkä päädy rehevöittämään vesistöjä. Samalla luodaan hyvää maaperää uudelle ravinnolle!

Ravinteita sisältävien ainesten aktiivisella kierrättämisellä voidaan estää vesistöhaittoja ja ravinteiden joutumista hukkaan. Ravinteiden kierrätyksellä voidaan myös korvata uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.

Itämeren ravinnepäästöistä noin neljännes aiheutuu jätevesistä ja 75 prosenttia ruuantuotannosta. Ravinteiden kierrätyksen kannalta ruokahävikkiin ja ruokavalioon liittyvät valinnat ovat merkittävimpiä. Tärkeintä on optimoida ravinteiden saanti ruuasta, ruokaostokset sekä syöminen niin, että ravinteita ei tule tankattua turhaan eikä heitettyä turhaan pois.

Ravinteet rehevöittävät vesistöjä

Vesistöihin kulkeutuvat ravinteet eivät näy samalla tavalla kuin valtameriä roskaavat muovijätteet, mutta aiheuttavat yhtä lailla ongelmia. Leväkukinnat, veden sameneminen, rantojen limoittuminen sekä pohja-alueiden hapettomuus ovat merkkejä vesistöjen rehevöitymisestä.  Itämeren kannalta sekä typpi että fosfori ovat merkityksellisiä, sisävesiä kuormittaa erityisesti fosfori.

• Suomenlahdessa ja Pohjanlahdessa on arvioitu olevan yhteensä typpeä 2 miljardia kg ja fosforia 99 miljoonaa kg. Ravinteiden rahallinen arvo on noin 4 miljardia ja 120 miljoonaa euroa. Noin kymmenen prosenttia Itämeren koko typen ja fosforin kuormituksesta tulee Suomesta.
• Yksi kilogramma fosforia voi tuottaa jopa kymmenen kuutiometrin suuruisen levämassan.

Ravinnehukka vaikuttaa myös ilmakehään, sillä esimerkiksi nykyisessä jätevedenkäsittelyprosessissa biologinen typenpoisto vapauttaa typen ilmaan. Typen kertyminen ilmakehään vauhdittaa ilmastonmuutosta, otsonikerroksen pienentymistä ja aiheuttaa happosateita.

Kierrätys säästää luontoa ja energiaa

Luontoon karanneita ravinteita korvataan käyttämällä teollisesti tuotettuja fosfori- ja typpilannoitteita. Maaperästä louhittavat fosforivarat ovat  rajalliset ja typen tuotanto ilmakehästä vaatii runsaasti energiaa.  Ravinteiden tehokas hyötykäyttö ja kierrätys vähentää neitseellisen lannoiteraaka-aineen tarvetta ja
säästää lannoitteiden valmistuksessa tarvittavaa energiaa.

• Raakafosfaatin tuotanto on keskittynyt muutamaan maahan, joista EU:n alueella sijaitsee vain Suomi. Raakafosfaattivarannot ovat pääasiassa Marokossa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. EU:n riippuvuus tuontifosforista on 92 %
• Typen ja fosforin käytön planeettarajat ovat ylittyneet 80 –90 %.
•  Noin 2 % maailman energiankulutuksesta käytetään typpilannoitteiden valmistukseen.

Valinnoilla ja teoilla on vaikutusta

Kuluttajalla on merkittävä rooli siinä, että ravinteet saadaan yhteiskunnassa mahdollisimman tehokkaaseen hyötykäyttöön.  Kotitalouksissa ravinteiden hukkaa tapahtuu ruokahävikin, ruokavaliovalintojen, jätteiden vaillinaisen lajittelun ja jätevesien kuormittamisen kautta. Mitä tehokkaammin hyödynnämme kaiken ruuan, panostamme vesistöystävällisiin ruokavalintoihin, lajittelemme biojätteen ja vältämme heittämästä viemäriin ylimääräisiä aineita, sitä paremmin ruokaketjussa kierrossa olevat ravinteet tulevat hyötykäyttöön,

• Osta ja syö ruokaa vain sen verran kun tarvitset,
• Noudata ravintosuosituksia (ruoka-ainekolmio ja  lautasmalli).
• Lajittele, vie biojäte keräysastiaan tai kompostoi.
• Kun syöt ravintolassa/työpaikkaruokalassa ja ostat elintarvikkeita, kysy ruuan ja raaka-aineiden ravinne- ja ympäristökuormasta.
• Korvaa vesikäymälä kuivakäymälällä aina kun se on mahdollista.
• Käytä viemäriä vain sille alunperin varattuun tarkoitukseen.
• Vältä turhaa kemikaalikuormaa.

Katso myös