Ostopalvelujen hinnasto
Uudenmaan Martoilta järjestöt ja yritykset voivat tilata yksittäisiä kursseja tai kurssisarjoja monille eri kohderyhmille, kuten lapsille, nuorille, urheilijoille, lapsiperheille, kotoutujille tai kuntoutujille. Kursseja voidaan järjestää meidän keittiötiloissamme Helsingissä tai muissa keittiötiloissa Uudenmaan alueella.
Hinnasto
Päiväkurssit (ma-pe klo 9-15)
- max. 14 hlö 800 € (sisältää raaka-aineet ja sähköiset materiaalit)
Iltakurssit (ma-pe klo 15-21 ja lauantaikurssit)
- max. 14 hlö 900 € (sisältää raaka-aineet ja sähköiset materiaalit )
Kurssit, luennot ja retket muissa tiloissa
- 800 € (sisältää raaka-ainekustannukset ja matkakulut) 1 ohjaaja/ max 15 osallistujaa
- Luento 600 € + (sisältää matkakulut)
- Webinaari 400 €
- Sieni ja villiyrttiretket 500€. (sisältää matkakulut). Toteutusaika elo-syyskuu sienet & touko-kesäkuu villiyrtit
Huom! Kursseihin lisätään 50 € materiaalimaksu (kurssivihkot ja monisteet), mikäli halutaan paperiset ohjeet ja materiaalit.
Peruutusehdot
- Kurssin, luennon/webinaarin tai retken voi perua veloituksetta kaksi viikkoa ennen sovittua päivämäärää. Mikäli kurssi peruuntuu tämän jälkeen meistä riippumattomista syistä, veloitamme sakkomaksuna 300 €.
Vähennetään jätettä ja lajitellaan
Jätteiden lajittelu pidentää erilaisten materiaalien elinkaarta. Kun voimme hyödyntää kierrätettyjä materiaaleja, ei maapallon luonnonvaroja kulu yhtä paljon uusien materiaalien tuottamiseen. Oikein lajitelluista jätteistä saadaan tuotettua esimerkiksi teollisuuden ja mullan raaka-ainetta tai uusioenergiaa. Vaikka lajittelu onkin tärkeää, ensisijaisen tärkeää on myös pyrkiä vähentämään jätettä.
Näin meillä vähennetään jätettä ja lajitellaan:
- Käytämme kaupassa kestokasseja.
- Ostamme kasvikset joko ilman pussia tai pakkaamme ne kestopussiin tai paperipussiin.
- Vältämme turhaan pakattuja tuotteita (esim. 1 kg sipuli -verkkopussit, yksittäispakatut tuotteet).
- Säästämme muovipakkauksia ja lasipurkkeja mahdollisten ylijääneiden ruokien pakkaamista varten.
- Lajittelemme kursseilla syntyvät jätteet: muovi, biojäte, kartonki, lasi ja metalli.
- Ohjeistamme kursseille osallistuvia jätteiden lajittelussa ja jätteen vähentämisessä.
Lue aiheesta lisää Uudenmaan Marttojen Kestävästi keittiössä -blogista
Kannatetaan kotimaista
Vain pieni osa ruoantuotannon ympäristövaikutuksista johtuu kuljetuksesta, mutta kotimaisuudella on muitakin hyötyjä. Suomessa meillä on kestävämmät resurssit (tarpeeksi vettä, tarpeeksi maata) tuottaa ruokaa, kuin monessa muussa maassa. Esimerkiksi suomalaisen perunan käyttö riisin sijaan on vesivarojen kannalta parempi vaihtoehto.
Tästä syystä kotimaisuus huomioidaan kursseillamme seuraavasti:
- Valitsemme kotimaisen tuotteen aina, kun se on mahdollista.
- Ruokaohjeistamme löytyy vinkkejä riisin korvaamiseen kotimaisilla vaihtoehdoilla, kuten ohralla, kvinoalla tai perunalla.
Lue aiheesta lisää Uudenmaan Marttojen Kestävästi keittiössä -blogista
Suositaan sesonkia
Sesongin kasviksiin perustuva kasvisruokavalio on tehokkain tapa vähentää ruoasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Kun kasviksia viljellään kunnioittaen niiden luontaisia kasvukausia, niiden kasvattamiseen tarvitaan vähemmän ylimääräistä energiaa tuottamaan kasvien tarvitsemaa lämpöä ja valoa. Kun puolestaan suosimme lähellä kasvatettuja tuoreita kasviksia, niiden kuljetusten ja varastoinnin aiheuttamat ympäristöpäästötkin pienenevät.
Otamme kursseilla huomioon kasvisten sesongit seuraavasti:
- Suosimme kursseilla sesongissa olevia raaka-aineita ja kotimaisia varastokasviksia aina, kun se on kurssien teeman puitteissa mahdollista.
- Pyrimme vaihtamaan joitakin kurssin raaka-aineita, jotka eivät ole sillä hetkellä sesongissa muihin satokauden raaka-aineisiin (esim. talvella kevätsipuli sipuliin).
- Huomioimme kasvisten sesongit kurssien sijoittelussa (esim. säilöntä- ja sienikurssit syksyllä, villiyrttikurssit keväällä).
- Tuomme kursseilla esiin, mitkä kasvikset ovat tällä hetkellä sesongissa.
Lue aiheesta lisää Uudenmaan Marttojen Kestävästi keittiössä -blogista
Kalaa kestävästi
Kalan ja muiden merenelävien on havaittu olevan eläinperäisistä proteiininlähteistä vähiten ympäristöä kuormittavia. Kalan ja äyriäisten syömisessä täytyy valita tarkkaan, mitä lajeja syö, jotta niiden kulutus olisi kestävällä pohjalla. Käytettäväksi suositellaan erityisesti kotimaisia luonnonkaloja, koska niillä on pienempi vaikutus vesistöjen rehevöitymiseen kuin kasvatetulla kalalla ja ne ovat suurilta osin alihyödynnettyjä.
Tämän vuoksi valitsemme omilla kursseillamme kalatuotteet seuraavasti:
- Suosimme kursseillamme erityisesti kotimaista luonnonkalaa, kuten haukea, silakkaa, ahventa, kuhaa ja siikaa.
- Muissa tapauksissa ostamme vastuullisesti pyydettyjä eli MSC-sertifioituja ja vastuullisesti kasvatettuja eli ASC-sertifioituja kala- ja äyriäistuotteita.
- Ohjeistamme kurssilaisia kestävissä kala- ja äyriäisvalinnoissa.
Lue aiheesta lisää Uudenmaan Marttojen Kestävästi keittiössä -blogista
Kasvikset kunniaan
Suurin osa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy juuri lihan ja juuston tuotannosta. Silläkin on toki merkitystä, minkälaista lihaa syö. Esimerkiksi riistan sekä broilerin- ja sianlihan tuotannosta syntyy vähemmän päästöjä kuin naudan- ja lampaanlihan tuotannosta. Kuitenkin kaikista eniten ympäristön kuormitusta saa vähennettyä syömällä kasviperäisiä proteiineja, kuten palkokasveja, soijatuotteita ja kasviproteiinivalmisteita.
Tämän vuoksi olemme päätyneet seuraaviin ratkaisuihin:
- Valmistamme kursseilla pääasiassa kasvis- ja kalaruokia. Jos kursseilla valmistetaan liharuokia tai runsaasti juustoa sisältäviä ruokia, tehdään niitä pienempi annos, kun taas kasvis- ja kalaruokia valmistetaan suurempi erä.
- Ruokaohjeistamme löytyy vinkkejä, miten ruoasta voi valmistaa kasvis- tai vegaaniversion.
- Jos kurssilla on kasvissyöjiä, valmistamme liharuuista myös kasvis/vegaaniversion, joita muutkin pääsevät maistamaan.
- Tarjoamme aterian päätteeksi kahvin kanssa maidon lisäksi kauramaitoa.
Lue aiheesta lisää Uudenmaan Marttojen Kestävästi keittiössä -blogista
Ruokahävikki minimiin
Kun ruokaa päätyy roskiin, kaikki sen tuotannon aikana muodostunut ympäristökuormitus on syntynyt turhaan. Hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain 120–160 miljoonaa kiloa, mikä tarkoittaa 20–25 kiloa henkilöä kohden.
Tässä on meidän keinomme saada ruokahävikki minimiin:
Ennen kurssia
- Panostamme selkeisiin ohjeisiin, jotta ruuanvalmistus onnistuisi kaiken tasoisilta kokkaajilta. Merkitsemme ruokaohjeiden raaka-aineluetteloon tarkat määrät, esim. 1 prk (á 200 g) ja teemme ohjeita, joissa saa käytettyä pakkauksen kokonaan. Merkitsemme myös, kuinka monta annosta ohjeesta tulee, jottei ruokaa tulisi valmistettua liikaa.
- Ohjeistamme löytyy vinkkejä, miten ylijääneet raaka-aineet voidaan hyödyntää (esim. kukkakaalin kanta ja lehdet, kananmunan valkuaiset/keltuaiset, perunan kuoret).
- Suunnittelemme kurssin ateriakokonaisuuden niin, että herkästi pilaantuvat raaka-aineet, kuten kala-, maito- ja lihatuotteiden pakkaukset sekä yrtit, tulee käytettyä kokonaan.
- Suunnittelemme kurssien ruokamäärän niin, ettei kurssilta jää ruokia yli tai niitä jää vain vähän.
- Ennen kauppatilauksen tekoa katsomme, mitä kaapeistamme löytyy jo valmiiksi.
Kurssilla
- Annamme kurssilaisille vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen kotona. Tarvitseeko esimerkiksi porkkanoita ja omenoita aina kuoria? Tai mitä ylijääneistä raaka-aineista voisi valmistaa seuraavaksi?
- Emme koskaan heitä aterialta ylijääneitä ruokia tai raaka-aineita pois, vaan pakkaamme ne ensisijaisesti kurssilaisille kotiin vietäväksi tai henkilökunnalle lounaaksi.
Kurssin jälkeen
- Kirjoitamme pakkauksiin päivämäärän, jolloin se on avattu, jotta vanhimmat tuotteet tulee käytettyä ensin.
- Säilömme avattuja pakkauksia ja raaka-aineita oikein, jotta ne säilyisivät mahdollisimman pitkään.
- Tarkkailemme viikkosiivouksen yhteydessä jääkaappien ja varastojen tilannetta. Hyödynnämme pakastinta tai viemme raaka-aineita kotiin, jos ne eivät säily seuraavia kursseja varten.
Lue aiheesta lisää Kestävästi keittiössä -blogista
Uudenmaan Martat kestävästi keittiössä
Uudenmaan Martat kestävästi keittiössä
Martat edistävät kestävää ruokataloutta ja haluavat hillitä ilmastonmuutosta keittiön kautta, sillä ruoantuotanto kuormittaa ympäristöä kolmanneksi eniten asumisen ja liikenteen jälkeen.
Me Uudenmaan Martoilla halusimme tuoda näkyväksi kaikille muillekin, mitkä ovat meidän keinot toimia kestävämmin ja vastuullisemmin ruokakursseillamme. Klikkaamalla kuvien kohdalta, löydät lisää tietoa siitä, kuinka toteutamme arvojamme käytännössä.
Lisää tietoa ruoan ympäristövaikutuksista ja vinkkejä kestävämpiin valintoihin.
