Luontoystävät
Luontoystävät lähtevät lähiluontoon
Luontoystävät-tapahtuman voi toteuttaa vaikkapa luontopolkuna lähiluonnossa ja herkutella sen jälkeen eväiden syömiseen tai nuotiopiirin ympärillä muurinpohjaletuilla. Tapahtumat mahdollistavat eri sukupolviin kuuluvien kohtaamisen ja yhdessä tekemisen ilon, jos mukaan kutsutaan vaikkapa isovanhempia lastenlastensa kanssa. Tapahtumasta voi muokata yhdistykselle sopivan.
Luontoystävät-tapahtumaan kutsuttavat lapset voivat olla marttojen omia lapsia, lapsenlapsia tai vaikkapa kummilapsia. Samalla tavoin tapahtumaan voi kutsua mukaan yhdistyksen ikääntyvät jäsenet, jäsenten omat vanhemmat, isovanhemmat tai muita oman alueen ikäihmisiä. Tapahtuman voi toteuttaa myös niin, että ikääntyvät kutsutaan tapahtumaan yhdessä lapsenlapsensa tai muun tutun lapsen kanssa. Tärkeää on, että jokaisella lapsella on mukana aikuinen. Tapahtumaan voi kutsua mukaan myös paikallis- tai aluelehden toimittajan.
Tapahtumapaikkaa valitessa kannattaa huomioida oman lähialueen ulkoilupaikat, olemassa olevat luontopolut ja myös kansallispuistot. Luontopolun pituudessa ja reitissä huomioidaan lasten ikä ja ikääntyvien kunto. Jos ikääntyvissä on liikuntarajoitteisia, joille luontopolun kiertäminen on hankalaa, he voivat olla apuna letunpaistossa.
Luontopolun varrelle tehdään esimerkiksi 3-5 rastia ja luontopolku päättyy yhteiseen letunpaistoon tai eväiden syömiseen. Osa tehtävistä voi olla matkan varrella, varsinaisten rastien väleissä. Tapahtumassa voi käyttää Marttaliiton tekemiä valmiita rastiehdotuksia tai yhdistys voi soveltaa niitä ja keksiä omia toteutuksia. Rastit on mietitty niin, että niihin tarvitsee mahdollisimman vähän tarvikkeita. Rastilla voi olla lapselle eri tehtävä kuin ikääntyneelle siten, että onnistua voidaan yhdessä. Nuotiopaikalla voi myös leikkiä yhteisleikkejä.
Luontopolulle lähdetään noin neljän hengen ryhmissä siten, että yhteen ryhmään kuuluu aina vähintään kaksi ikäihmistä ja kaksi lasta. Lisäksi ryhmässä voi olla mukana lasten vanhempia ja vapaaehtoinen martta. Luontopolun voi merkitä vaikkapa värikkäillä nauhoilla tai kangassuikaleilla, jotka kerätään pois tapahtuman lopuksi. Jokaisella rastilla on vähintään yksi martta rastin pitäjänä.
Rastit käydään letunpaiston aikana jutellen läpi. Mitä metsästä löytyi ja miten rasteilla meni. Rasteilla voi ottaa kuvia.
Letunpaistoon tai eväiden syömiseen kannattaa etsiä paikka, jossa voidaan istua yhdessä ja minne on mahdollista tuoda muurikka tai muu pannu. Muurinpohjalettuja tehdessä osan jauhoista voi korvata ruis- tai ohrajauhoilla. Lettutaikinasta saa maidottoman käyttämällä kivennäsvettä. Kannattaa myös varata pieni gluteiiniton taikina ja sitä varten oma pannu. Valmis lettutaikina on kätevä tuoda metsään vaikkapa puolentoista litran muovipullossa, mistä se on helppo kaataa pannulle. Lettujen päälle kannattaa varata hilloa. Letunpaiston yhteydessä on hyvä harjoitella turvalliseen tulenkäyttöön liittyviä asioita. Mahdollisuuksien mukaan letunpaistopaikan lähelle on hyvä varata vesikanisteri. Muistattehan viedä kaikki roskat pois luonnosta.
Ehdotuksia rasteiksi
Hämähäkinseitti
Luontopolku alkaa puiden väleihin ja oksiin kiinnitetyllä hämähäkinseitillä, jonka aukoista joukkueen jäsenten pitää päästä läpi. Jokaisen ryhmäläisen pitää mennä eri aukosta. Seitin voi tehdä esimerkiksi villalangasta. Seitti kannattaa tehdä riittävän isoksi ja sellaiseksi, että osa aukoista on helposti kuljettavia ja osa hankalia, vaikka sellaisia, että pitää vähän kiivetä tai jopa nostaa.
Haista, maista, kokeile
Löytyykö metsästä jotakin, mitä voi syödä. Löydättekö ketunleivän? Entä mustikoita? Onko vielä kuusenkerkkiä? Löytyykö jotakin sieniä? Miltä sammal tuoksuu? Entä miltä se tuntuu? Löydättekö jäkälää? Miltä puun kaarna tuntuu? Onko koivu erilainen kuin mänty tai kuusi? Onko metsässä kukkia?
Ötökkäjahti
Luonnossa on monenlaisia ötököitä, hämähäkkejä ja koppakuoriaisia. Löydättekö jonkun ötökän? Montako jalkaa sillä on? Löytyykö silmät? Entä korvat? Mitä värejä ötökässä on? Löydättekö muurahaispesän? Entä muurahaisten moottoritien. Vinkki: Tätä tehtävää varten voi ottaa mukaan luupin.
Puuhippa
Rastilla merkataan esimerkiksi neljä puuta turvapaikaksi, joiden luokse leikkijät aluksi kokoontuvat. Yksi leikkijöistä on hippa. Leikin ohjaaja puhaltaa pilliin tai taputtaa käsillään, kun on pakko irtautua puusta. Hän puhaltaa uudelleen pilliin, kun on aika etsiä uusi turva. Hippa yrittää saada muita leikkijöitä kiinni samalla, kun he vaihtavat turvasta toiseen. Kiinni jääneestä tulee uusi hippa.
Metsäneläin
Askarrelkaa yhdessä metsästä löytyvistä asioista jokin eläin. Mistä tulisi vartalo, entä jalat ja pää? Onko eläimellänne turkki tai sarvet? Onko eläin iso tai pieni. Tehtävässä tulee kunnioittaa jokaisenoikeuksia ja muistaa, että esimerkiksi sammalta ei saa irrottaa. Ottakaa kuva eläimestänne.
Saman mittainen ja suurempi kuin
Tältä rastilta seuraavalle kulkiessanne etsikää puu, joka on niin paksu, että omat kädet eivät yllä sen ympärille. Löytyykö niin iso puu, että aikuiset kädet eivät riitä? Löytyykö puu, joka on saman mittainen kuin lapsi? Löydättekö jotakin, minkä alle lapsi voi mennä? Löytyykö sellainen puu, johon lapsi voi kiivetä?
Kuunnellaan ääniä ja katsellaan valoa
Mitä ääniä metsässä kuuluu? Kuuletteko linnun laulua? Entä puron solinaa? Miltä tuuli kuulostaa? Kuuluuko askelten alta ääniä? Kuuletteko jotakin muuta? Miltä valo näyttää metsässä? Onko varjoja?
Hyppy ja kyykky
Ottakaa parit niin, että jokaisella lapsella on ikäihminen tai muu aikuinen parinaan. Tarvittaessa voi olla myös kolmen hengen ryhmä. Lapsi kysyy parinsa iän ja tekee yhtä monta kyykkyhyppyä, kuin parin ikä on. Ikääntynyt kysyy lapsen iän ja nostaa kätensä yhtä monta kertaa ylös, kuin minkä ikäinen lapsi on. Tämä tehtävä voi toimia myös odotteluleikkinä, jos tarvitsee odottaa esimerkiksi lettujen valmistumista.
Yhteisleikkejä
Peili
Vedetään maahan pitkä viiva noin 20 askeleen päähän valitusta puusta. Valitaan yksi pelaajista ”peiliksi”. Peili asettuu puun viereen ja loput pelaajat viivan taakse.
Peili kääntyy selkä selin muihin pelaajiin. Silloin kun peili on kääntyneenä puuhun päin, eikä näe muita pelaajia, saavat he liikkua kohti puuta. Aina kun peili kääntyy pelaajia kohti, pitää pysähtyä mahdollisimman nopeasti. Jos peili näkee jonkun liikkuvan, huutaa hän tämän pelaajan nimen tai muun riittävän tuntomerkin.
Nähdyksi tulleen pitää palata takaisin lähtöviivalla ja aloittaa alusta. Pelin voittaa se, joka pääsee peilin huomaamatta ensimmäisenä koskemaan peiliä. Voittaja saa toimia seuraavan kierroksen peilinä.
Nenäliinan pudotus
Leikinohjaaja pudottaa nenäliinan. Kun nenäliina on ilmassa, kaikkien pitää nauraa kovaa. Heti, kun nenäliina koskettaa maata, nauru lakkaa. Nenäliinaa voidaan pudottaa muutaman kerran.
Ukkonen
Yksi leikkijöistä on ”ukkosen tekijä”. Hän alkaa tuottaa hiljaista sateen ropinan ääntä esim. hieromalla käsiään yhteen. Muut matkivat. Vähän ajan kuluttua sade voimistuu ja käsiä taputetaan yhteen. Muut yhtyvät taputuksiin. Näin ukkonen voimistuu, kunnes salamoi ja jyrisee kovaa. Kun ukkonen menee pois, madalletaan ääniä hiljaisemmiksi, kunnes aurinko taas paistaa.
Hymyn heitto
Leikkijät istuvat piiriin. Joku alkaa hymyillä, vetää kädellään hymyn pois kasvoiltaan ja osoittaa jotakuta. Hymyn vastaanottanut henkilö aloittaa hymyilemisen ja heittää sen seuraavaksi jollekin muulle. Toiset eivät saa nauraa, eivätkä hymyillä. Se, joka nauraa, joutuu pelistä pois.
Lisää ideoita löytyy esimerkiksi Suomen Ladun perheliikuntavinkeistä ja Metsämörri-sivuilta.